Suurin osa Lapin vuoden 2013 tulokunkuista ja -kuningattarista on hankkinut rahaa pääomatuloina. Ainoastaan yksi kymmenen kärjessä oleva sai enimmäkseen ansiotuloja.

Lapin suurituloisin Pertti Yliniemi on matkailuyrittäjä Muoniosta. Hänellä pääomatuloja kertyi vuonna 2013 reilut 1,3 miljoonaa euroa. Tosin ansiotuloillaankin Yliniemi ylittää reippaasti keskituloisen rajan. Näitä tuloja Yliniemellä oli lähes 119 000 euroa vuodessa.

Toisena listassa on Aarne Kinani, kolarilainen yrittäjä. Hän hätyyttelee miljoonan rajaa yli 976 000 euron pääomatuloilla. Palkkatuloja Kinanilla on vain noin 16 500 euroa.

Jarmo Nieminen on yksi Levillä ja Ylläksellä toimivan lääkäriaseman omistajista. Hän on päässyt kärkikolmikkoon yli 860 000 euron pääomatuloilla. Ansiotulojakin Niemisellä on reilut 73 500 euroa.

Seppo Aho on rovaniemeläinen yrittäjä, Jari Suopajärvi taas on hankkinut omaisuuttaan osakekaupoilla.

Kuudentena listassa oleva pellolainen Aini Saukkoriipi on tilitoimistoyrittäjä. Hän on kymmenen kärjen ainoa, jolla ansiotulot ovat suuremmat kuin pääomatulot. Palkkaa Saukkoriipi on saanut lähes 600 000 euroa vuonna 2013, pääomatuloa reilut 44 000 euroa. Veroprosentti Saukkoriipillä oli listan kovin, 51,1 prosenttia. Muut tulokunkut ja -kuningattaret maksoivat veroa kolmisenkymmentä prosenttia.

Seitsemäntenä on toinen listan naisista, Terttu Jussila. Jussila on rovaniemeläisen kuljetusliikkeen hallintojohtaja.

Seuraavaksi tulevat lihanjalostuksessa rahaa hankkineet.  Ensin on Polarica Groupin varatoimitusjohtaja ja Suomen Polarican operatiivinen johtaja Jukka Kristo. Hänet tunnetaan Polarican edeltäjän, Lapin Lihan entisenä omistajana. Kristolla tuloja oli yhteensä noin 613 000 euroa ja niistä lähes 142 000 oli ansiotuloa. Jouko Rönkä taas on kemiläisen Lihanjalostus Röngän aiempi omistaja.

Kymmenen kärkeen mahtuu vielä rovaniemeläisen Lapin vesitutkimuksen aiempi omistaja Olli Salo. Hänellä pääomatuloja oli noin 600 000 euroa ja ansiotuloja vain nelisen tuhatta euroa.

Listan yhdennellätoista yhteenlasketut tulot ovatkin alle 600 000 euroa vuodessa.

Kolmanneksi eniten yhteisöveroja Lapissa maksoi kolarilainen kaivosalan yritys Tapojärvi Oy, vajaat 1,5 miljonaa euroa.  Yli miljoonan euron yhteisöveromaksuhin ylsi myös kemiläinen teollisuuden palveluita tuottava Oy Botnia Mill Service Ab.

Rovaniemellä toimiva lihanjalostusyhtiö Polarica maksoi veroja noin 850 000 euroa. Posiolainen Pentik Oy maksoi yhteisöveroja vajaat 840 000 euroa. Myös pellolainen Tornionlaakson Sähkö Oy maksoi yhteisöveroja yli 800 000 euroa.

Teollisuuden huollon palveluita Torniossa tuottava Tormets Oy maksoi yhteisöveroa yli 620 000 euroa.

Neljä Lapissa suurimpia yhteisöveroja maksaneista yrityksistä toimii Rovaniemellä. Rovaseudun Markkinakiinteistöt Oy, Lappset Group Oy ja sähkönjakeluyhtiö Energiapolar Oy maksoivat kaikki yli 600 000 euron yhteisöverot.

Itä-Lapissa Sallan Yhteismetsä Oy maksoi veroja runsaat 580 000 euroa.

Kemijoki Oy löytyy kuudenneltatoista sijalta vajaan puolen miljonaan euron yhteisöveroilla.

Allaolevasta linkistä voit nähdä oman kuntasi suurimmat yhteisöveromaksajat ja niiden verotettavat tulot.

Outokummun Tornion tehtaiden johtaja Hannu Hautala tienasi Meri-Lapin yritysjohtajista eniten viime vuonna. Ouluun veronsa maksavan Hautalan ansiotulot olivat 391 191 euroa.

Toiseksi eniten tienasi Havatorin toimitusjohtaja Jussi Yli-Niemi, joka sai ansiotuloja viime vuonna 228 850 euroa. Havatorin hallituksessa nykyisin istuvan Erkki Hanhirovan ansiotulot viime vuodelta olivat 134 699 euroa.

Outokummun terästuotannon johtaja Martti Sassin vuoden ansiotulot olivat 183 617 euroa.  Siihen nähden kaivoksen johtajaksi vasta tämän vuoden alkupuolella siirtynyt Jyrki Salmi oli suorastaan palkkakuopassa 71 169 euron tuloillaan.

Kaivoksen johtajana vielä vuonna 2013 toimineen Antti Pihkon ansiotulot olivat 144 235 euroa. Henkilöstöjohtaja Risto Liisanantin tulot Outokummulta olivat viime vuonna 160 557 euroa.

Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden paikallisjohtaja Juha Mäkimattila ansaitsi viime vuonna 169 553 euroa. Botnian Kamin tehtaiden johtaja Jari Tikkasen tulot olivat 151 134 euroa vuonna 2013.

Teollisuuden palveluyrityksistä Tormetsin omistaja Matti Kurttio ylsi yli sadan tuhannen euron ansiotuloihin. Samoille lukemille pääsi myös Ylitornion Betonituotteen Juha Alapuranen.

Tervolalaisen Paakkola Conveyorsin tie on päättynyt konkurssiin, mutta vielä viime vuonna yritystä pyörittänyt Tommi Juntikka sai firmastaan 100 564 euron tulot.

Sadan tuhannen euron tuloihin ylsi merilappilaisista lääkäreistä ja apteekkareista useampikin. Lisäksi samoille lukemille ansiotuloissa pääsevät esimerkiksi sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi (98 534 euroa) ja koulutuskuntayhtymä Lappian johtaja Virpi Lilja (95 948 euroa).

Keminmaan tunnetuin poliitikko keräsi ansiotuloja 102 996 euroa ja pääomatuloja 47 705 euroa.

Politiikan lisäksi Väyrysellä on monenlaista yritystoimintaa. Hänellä on Keminmaassa Pohjanranta, jossa on muun muassa hotelli, kokoustila ja tanssipaikka. Lisäksi hänen yrityksellään on lastenkoteja.

Vuoden 2011 vaaleissa eduskunnasta tippunut Väyrynen nousi Lapin ääniharavaksi viime toukokuun eurovaaleissa ja pääsi Euroopan parlamenttiin. Hän on ehdolla myös ensi kevään eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä.

Riipin ansiotulot olivat 107 173 euroa ja pääomatulot 9700 euroa.

Riipi valittiin maakuntajohtajaksi marraskuussa 2012. Sitä ennen hän oli Posion kunnanjohtajana. Toissa vuonna Riipin tulot olivat yhteensä 83 253 euroa.

Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela ansaitsi viime vuonna 109 522 euroa. Tästä summasta 247 euroa oli pääomatuloja. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johtaja Riitta Luosujärvi ansaitsi viime vuonna yhteensä 100 949 euroa, josta pääomatuloja oli 2415 euroa.

Lapin ely-keskuksen ylijohtaja Pirkko Saarela jäi hieman Jokelan tuloista. Saarelan verotettavat ansiot olivat 109 164 euroa. Lapin ely-keskuksen muiden johtajien tulot jäivät alle 100 000 euron. Johtaja Timo Jokelainen ansaitsi 96 105 euroa ja johtaja Jaakko Ylinampa 87 138 euroa.

Lapin aluehallintoviraston ylijohtaja Kaisa Ainasojan tulot olivat 81 379 euroa.

Torniolaiset seurakunnat ovat päättäneet ilahduttaa Romanian ja Moldovan lapsia yhteistempauksella. Tornion evankelis-luterilainen seurakunta, Vapaakirkko, Helluntaiseurakunta ja Katolinen kirkko ja Operaatio Joulun Lapsi ovat keränneet yhdessä lahjapaketteja. Keräys jatkuu vielä tämän viikon.

Tornion Seurakuntatalolle lahjamateriaalia voi toimittaa osoitteeseen Kirkkokatu maanantaista perjantaihin kello 9-11. Tornion Helluntaiseurakuntaan, osoitteeseen Keskikatu 21, lahjoja voi viedä tällä viikolla arkipäivisin kello 15-17.

Maanantaina paketteja vastaanottaneet Anitta Kolehmainen ja Mervi Mustonen kertovat, että paketteja on tullut paljon ja ihmisillä on halu auttaa huonoissa oloissa olevia lapsia.

– Paketteja on tullut jo noin 350. Lahjoja on tuotu myös Ruotsin puolelta esimerkiksi Haaparannalta, Kalixista ja Luulajasta asti, kertoo Kolehmainen.

Yksi lahjoittajista on torniolainen Leena Pelttari, joka toi maanantaina seurakuntatalolle ison pussillisen tavaraa.

– Siellä on noin 5-6-vuotiaille pojalle ja tytölle muun muassa ineulottua sukkaa, pipoa ja käsineitä. Lisäksi löytyy leluja, kirjoitustarvikkeita ja karkkiakin vähäsen, Pelttari sanoo.

– Minulla on kyllä pieniä lapsenlapsiakin, mutta mukava, että voi auttaa tälläkin tavalla. Mitä enemmän autat niin sitä enemmän saat itse, eli tälläisella periaatteella.

Meri-Lapin verotilastoissa eivät nuoret - tai edes varhaiskeski-ikäiset - juhli. Tilastokärkeen yltää vain yksi 1970-luvulla syntynyt tai sitä nuorempi.

Hoiva-alan yrityksensä toissa vuonna myynyt Anu Karinen (s.1981) pääsi viime vuoden 211 535 euron pääomatuloillaan listan kuudenneksi.

Pääoma-, ansio- tai yhteenlaskettujen tulojen kärkikymmenikköön ei yllä muita vuoden 1969 jälkeen syntyneitä. Karisen jälkeen nuorin tulotilastoihin pääsijä on kemiläinen asianajaja Jouko Viitala (s.1969).

Verolistan nuorimmasta päästä ovat myös Viitalan ikätoveri Keminmaasta, Jukka Rainto (134 045 euroa), sekä pari vuotta vanhempi MTK:n puheenjohtaja, simolainen Juha Marttila (250 866 euroa).

Kemi-Tornion käräjäoikeudessa on maananantaina puitu ensimmäistä päivää poikkeuksellista luonnonsuojelurikosepäilyä.

Syyttäjän mukaan malminetsintäyhtiö Mawson on turmellut luvattomilla kaivauksillaan suojelualueiden luontoarvoja Ylitorniolla ja Rovaniemellä. Lisäksi yhtiön epäillään tuhonneen alueella rauhoitettuja kasveja.

Syyttäjän mukaan kaivosyhtiö Mawsonilla ei ole ollut asianmukaista lupaa malminetsintätyöhön Metsähallituksen omistamilla suojelumailla.

Syyttäjä nojaa arviossaan metsähallituksen väitteeseen, jonka mukaan Mawson on luvattomia näytteitä ottaessaan tuhonnut muun muassa 160 neidonkenkää ja 18 tikankonttia. Lisäksi suojelluilta alueilta olisi tuhoutunut Mawsonin toiminnan vuoksi satoja puita ja pensaita.

Vahinkoja on vaikea näyttää toteen

Kaivosyhtiö Mawson kiistää lähes kaikki syytteet. Yhtiöllä on täysin eri näkemys tuhojen vakavuudesta, laajuudesta ja tahallisuudesta.

Mawson myöntää ottaneensa näytteitä luvattomasti, mutta vain muutaman sadan neliön alueella. Syyttäjä on laskenut alueen olevan sata hehtaaria.

Varsinaiselle oikeudenkäynnille on varattu neljä päivää. Istuntosalissa kuullaan useita asiantuntijatodistajia, sillä väitettyjä vahinkoja on jälkikäteen erittäin vaikea näyttää toteen. Hävitettyjä kasveja ei ole voitu enää todentaa, eikä tuhottuja kasveja ole löytynyt kuin kaivausalueiden ulkopuolelta.

Jotain näytön haasteellisuudesta kertoo se, että ensiarvion mukaan tikankontteja olisi tuhottu yli 2 000 kappaletta, mutta sittemmin määrä on laskenut kahdeksaantoista. Tuhottujen kasvien arvioitu määrä perustuu muun muassa lajistorekisteritietoihin.

Tuntuvia sakkoja ja korvauksia

Syyte koskee Mawsonia ja sen kahta johtohenkilöä. Syyttäjä vaatii rangaistukseksi joko ehdollista vankeusrangaistusta tai tuntuvaa sakkoa.

Lisäksi yhtiöltä vaaditaan muun muassa yhteisösakkoa 50 000 euroa ja vahingonkorvauksia tuhotuista kasveista runsaat 100 000 euroa.

Hornetin lentäjä joutui keskeyttämään harjoituslentonsa hypoksia-oireiden vuoksi Oulunsalossa. Lasku onnistui normaalisti. Hätäkeskus sai ilmoituksen tapahtuneesta maanantaina hieman ennen puoli yhdeksää illalla.

– Hornet-ohjaaja havaitsi ilmassa lieviä hypoksian oireita, lähinnä kihelmöinnin tunnetta. Normaalin menettelyn mukaan hän reagoi tähän välittömästi. Toinen kone lensi vierelle ja saattoi oireilevan lentäjän koneen turvallisesti laskuun, kertoo Ilmavoimien tiedottaja Laura Kaipainen.

Hypoksia tarkoittaa hapenpuutetta, ja lentäjille tehdään aina lääkärintarkastus oireiden ilmettyä. Paikalle hälytettiin seitsemän pelastuslaitoksen yksikköä.

– Tällaista sattuu välillä. Toisaalta se kertoo matalasta kynnyksestä reagoida tällaisiin lieviinkin oireisiin, eli kaikissa tilanteissa halutaan toimia mahdollisimman turvallisesti. Tänään Hornetin kuljettaja tuli maahan onnistuneesti ja voi hyvin.

Hornet oli suorittamassa niin sanottua täppä-harjoituslentoa. Lapin lennoston järjestämä TÄPPÄ14-lentoharjoitus Oulunsalossa kestää maanantaista perjantaihin. Lennot suuntautuvat pääsääntöisesti Oulu - Kajaani - Rovaniemi -lentoharjoitusalueille sekä tarvittaessa Oulu - Perämeri -välisille lentoharjoitusalueille.

Lentoharjoitukseen osallistuu yhteensä kahdeksan Hornet- hävittäjää. Harjoituksessa ei käytetä omasuojaheitteitä.

Polttoaineiden hinnat ovat kääntyneet laskuun. Öljyalan keskusliiton mukaan eniten hinnanlaskuun on vaikuttanut maailman taloustilanteesta johtuva kysynnän hiipuminen.

– Maailmanmarkkinahinnat ovat tulleet alas. Suurin tekijä siinä on se, että maailman taloustilanteen vuoksi kysyntä on heikentynyt. Hintaan vaikuttavat myös muun muassa pörssikurssit ja se, että USA on alkanut tuottaa liuskeöljyä, sanoo liiton talousjohtaja Anne Maskula.

Keskusliiton tilastojen mukaan kuluttajahinnat ovat olleet laskussa elokuusta lähtien.

Kemissä halvempaa kuin Torniossa

Kemissä ysivitosta sai maanantaina halvimmillaan 1,50 eurolla ja dieseliä hintaan 1,38 euroa. Torniossa bensasta piti maksaa halvimmillaan 1,54 euroa ja dieselistä 1,42 euroa litralta. Haaparannalta löytyi alueen halvin bensiini. 95 maksoi 1,48 euroa. Diesel oli kallista, sillä se maksoi saman verran.

Kemiläisellä huoltoasemalla hinnanlasku on huomattu.

- Sehän on hyvä, kun hinta on nyt vähän pudonnut, toteaa Antti.

- Kyllähän se vähän näkyy, että onko se pudonnut 10 senttiä siitä, mitä se oli korkeimmillaan, pohtii Heikki.

Verotusta pidetään liian ankarana

Polttoaineen ankaraan verotukseen bensapumpulla ei olla tyytyväisiä.

- Jos katsoo valtion budjettia, niin siitäkin aika merkittävä osuus tulee bensasta. Nyt pitäisi alkaa menoja karsimaan, sanoo Jari.

- Kyllä siihen saisi jonkunlaista reivausta tehdä. Pohjoisen tiet ovat heikossa kunnossa ja veroihin menee paljon. Mutta ei ole ihan yksi yhteen, mitä veroilla saadaan autoilijan kannalta, Pirjo laskee.

Öljyalan keskusliiton mukaan lokakuun puolivälissä ysivitonen maksoi 1,595 euroa litralta. Siitä verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on 95,3 senttiä ja veroton hinta 64,2 senttiä. Keskusliitto tilastoi joka kuukauden puolivälissä kuuden kaupungin keskihinnan. Tilastoinnissa ovat mukana Helsinki, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki ja Turku.

Lapin autokauppa hiljentyi lokakuussa. Lapissa rekisteröitiin viime kuussa 208 uutta henkilöautoa, mikä on 15,1 prosenttia vuodentakaista vähemmän.

Vuoden alusta lukien autokauppa on sujunut hieman viime vuotta paremmin. Tammi-lokakuun välisenä aikana Lapin autokauppa on kasvanut 1,7 prosentilla viime vuodesta.

Suuntaus on ollut samanlainen koko maassa. Lokakuussa kauppa on hiljentynyt, mutta koko vuosi on tähän mennessä sujunut viime vuotta pirteämmin.

Koko maassa on lokakuun loppuun mennessä rekisteröity 91 923 uutta autoa, mikä on 2,1 prosenttia viime vuoden vastaavaa aikaa enemmän.

Esimerkiksi rovaniemeläissyntyisen Virpi Suutarin dokumenttielokuvan Eedenistä pohjoiseen on nähnyt 14 000 katsojaa 20 elokuvateatterissa. Tiedot on Suomen elokuvasäätiöltä.

Lordi-dokumentti oli ensi-illassa reilu kuukausi sitten. Sitä on näytetty 24 elokuvateatterissa.

Dokumenttielokuva on Antti Haasen käsikirjoittama ja ohjaama. Ensi-illan aikaan kohua nostatti se, että Mr. Lordi eli Tomi Putaansuu kertoi olevansa tyytymätön lopputulokseen.

Vaatevalmistaja Nanso Group varautuu lomauttamaan Suomen henkilökuntaansa. Päättyneissä yt-neuvottelussa on sovittu lisäksi ylempien toimihenkilöiden palkanleikkauksesta vastineeksi vuoden mittaisesta irtisanomissuojasta.

Lomautukset toteutetaan joustavalla mallilla, joka sopeutuu markkinoiden nopeisin muutoksiin.

Yhtiö saavuttaa toimenpiteillä yli miljoonan euron säästön irtisanomatta työntekijöitä. Säästöjen taustalla on pienentynyt myynti ja heikot tulevaisuuden näkymät, kerrotaan yhtiön tiedotteessa.

– Kuluttajien varovainen ostokäyttäytyminen on näkynyt vaatekaupassa jo pidemmän aikaa. Pienentynyt myynti ja heikot tulevaisuuden näkymät pakottavat meidät edelleen sopeuttamaan kulurakennettamme, kertoo Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä.

Lomautuskäytäntöjen suunnittelussa yhtiön ja henkilöstön apuna neuvotteluissa ovat olleet ammattiliittojen edustajat.

– Olen helpottunut, että saavutimme henkilökunnan kanssa yhteisen neuvotteluratkaisun. Neuvottelutulos on osoitus henkilöstömme sitoutumisesta, sanoo Syrjälä.

Nanso Groupin päätoimipiste on Nokialla. Lisäksi tuotantoa on Torniossa ja Tallinnassa.

Keminmaan Kallijärven pohjoispäätyä on viime vuosina muokattu kaikenikäisille sopivaksi leikkikentäksi. Viereinen järvi on ruopattu, alue maisemoitu ja lokakuussa kentälle on rakennettu kiipeilyteline, vaijerirata ja kuntoilulaite.

– Varsinkin kuntoilulaite on suunnattu ikäihmisille, lapsille puolestaan on leikkitelineitä ja kun alue saadaan nurmelle, siinä on mukava kesällä lötkötellä, kertoo kunnaninsinööri Susanna Sandberg.

Kenttää kehitetään vielä lähivuosina määrärahojen mukaan.

– Ajatuksena on, että saisimme lisää leikki- ja kuntoilulaitteita, makkaranpaistopaikan ja pienen frisbeegolf-radan, Sandberg suunnittelee.

Liikunnan lisäämiseen satsataan jatkossakin

Kallijärven leikkikentän lisäksi kunta on hiljattain uusinut keskuskoulun luistelukaukalon, rakentanut uuden skeittiparkin sekä leventänyt Kallinkankaan hiihtokeskuksen hiihtolatuja.

Keminmaa jatkaa vielä tulevina vuosina liikuntamahdollisuuksien lisäämistä. Kunta on laatimassa usean vuoden kattavaa liikuntastrategiaa, jossa keskitytään erityisesti ikäihmisten liikkumiseen.

– Suunnitelmassa linjataan, mihin jatkossa keskitytään. Erityisesti vanhukset ovat siinä keskiössä. Voisiko esimerkiksi jossakin olla pelkästään heille sopiva liikuntapaikka, Sandberg pohtii.

– Kyllähän ihmisten hyvinvointi ja kuntoilu on nykyään tärkeässä roolissa, hän painottaa.

Poroja liikkuu paljon laidunalueita halkovilla teillä. Myös maantiesuola houkuttelee poroja täydentämään kivennäisvarastojaan.

Suomessa ajetaan vuosittain 3500 - 4500 porokolaria ja näistä 40 prosenttia ajoittuu marras- ja joulukuulle.

Paliskuntain yhdistys kehottaa autoilijoita pudottamaan ajonopeuttaan hämärän laskeutuessa, koska alkuilta kolmen ja seitsemän välillä on kolariherkintä aikaa. Osalla poroista on heijastin.

Ruotsin keski- ja pohjoisosia riepottaa lumimyräkkä. Varoitukset erittäin vaikeasta kelistä on annettu Jämtlandiin, Västernorrlantiin ja Västerbotteniin, eli Ruotsin Lapin eteläosaan ja Pohjanlahden rannikolle.

Kuluvan vuorokauden aikana näillä alueilla voi sataa jopa 30 senttiä lunta, jota voimakas tuuli vielä kinostaa.

Ruotsin television SVT:n haastattelema tielaitoksen edustaja suosittelee autoilijoita pysyttelemään suurilla teillä, joilla aurauskalusto eniten toimii.

– Mielestäni ihmiset voisivat miettiä, tarvitseeko heidän ylipäätään nyt lähteä liikkeelle. Jos se on valttämätöntä, on otettava huomioon, että autossa on oikeat renkaat, sovitettava nopeudet ja pidettävä huoli etäisyyksistä, hän muistuttaa.

Ruotsin ilmatieteen laitos SMHI on antanut kyseisille alueille 2. luokan säävaroituksen. Varoituksen mukaan sää voi aiheuttaa merkittäviä häiriöitä yhteiskunnan tärkeille toiminnoille, tässä tapauksessa liikenteelle.

Sää on pohjoisessa Ruotsissa selkeästi pakkasella, joten lumi jää maahan. Jämtlannin tunturialueella lunta voi tulla enemmänkin kuin 30 senttiä, mikä on hiihtäjille hyvä uutinen, kertoo SVT.

Keskiviikkona ja torstaina lunta voi tulla etelämpänäkin, eli Götanmaalla ja Sveanmaalla. Täällä lumi ei kuitenkaan jää maahan, koska lämpötila on lähellä kymmentä lämpöastetta.

Merivesi on hiukan keskimääräistä lämpimämpää. Ilmatieteen laitoksen mukaan pintavesien lämpötila vaihtelee Perämeren pohjoisosan noin kahdesta asteesta Itämeren altaan noin kymmeneen asteeseen. Meriveden lämpötila on noin asteen verran pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella.

Ilmatieteen laitoksen Jääpalvelu on aloittanut talvikauden julkaisemalla ensimmäiset pintalämpötilakartat. Jääpalvelun toiminta alkaa loka-marraskuun vaihteessa veneilykauden loppuessa.

Jääpalvelun päätehtävänä on kertoa talvella päivittäinen jäätilanne sekä se, miten se on muuttunut edellispäivästä. Viimeiset jäätiedotukset annetaan yleensä toukokuun loppupuolella.

Tulli jatkaa toimipaikkojensa asiakaspalvelupisteiden selvitystä. Tiistaina tulli kertoi esittävänsä neljän Etelä-Suomessa sijaitsevan toimipisteen asiakaspalvelun lakkauttamista vuodenvaihteessa. Muiden kahdentoista asiakaspalvelupisteen jatkoa selvitetään edelleen ensi vuoden kuluessa.

Torniossa on kaksi toimipistettä, Etelätulli ja Hallituskadun toimipiste. Tornion lisäksi selvitystä tehdään muun muassa Oulussa ja Kokkolassa.

Tullin mukaan asiakaspalvelupisteiden tarpeellisuutta pohditaan, koska sähköinen ilmoittaminen on vähentänyt tiskiasiakaspalvelun tarvetta.

Poliisitutkinnassa ollut viiden vauvan kuolema siirtyy syyttäjälle tällä viikolla. Kuolleiden vauvojen äitiä epäillään viidestä murhasta ja viidestä hautarauhan rikkomisesta.

– Suoritetussa esitutkinnassa on tullut esiin seikkoja, joiden vuoksi rikosnimikkeet muuttuivat. Tässä vaiheessa en voi täsmentää enempää, kertoo kihlakunnansyyttäjä Sari Kemppainen Oulun syyttäjänvirastosta.

Epäilty, vuonna 1979 syntynyt nainen ei ole pystynyt kertomaan motiivia teolleen ja kiistää surmanneensa tahallaan. Hän on synnyttänyt lapset yksin. Vuosien 2005-2013 välillä syntyneet lapset olisivat olleet elinkelpoisia.

– Emme kommentoi naisen henkistä mielentilaa, mutta selvää on, ettei tällainen voi olla jättämättä jälkiä, kertoo rikosylikomisario, tutkinnanjohtaja Seppo Leinonen Oulun poliisilaitokselta.

Laaja tutkinta-aineisto

Tutkinta-aineistoa kertyi 550 sivua, joista vajaat 300 sivua epäillyn kuulusteluja. Aineistosta suuri osa on salassa pidettävää. Todistajina kuultiin 28 henkilöä, joiden joukossa oli työkavereita, tuttavia ja omaisia.

– Tämä on ollut pitkäkestoinen ja henkisesti vaativa juttu. Tämä on koskettanut hyvin laajaa ihmismäärää. Kun kohteena on puolustuskyvytön lapsi, juttu on aivan erilainen kuin muut jutut, Leinonen toteaa.

Kemppainen totesi, ettei hänen tiedossaan ole vastaavanlaisia tapauksia Suomen rikoshistoriasta. Tapaus on hyvini poikkeuksellinen.

– Tutkinta on edennyt hyvin jutun poikkeuksellisuuteen nähden. Nähdäkseni jutussa ei ole enää lisätutkinnan tarvetta, mutta tämäkin tarkentuu vielä myöhemmin, Kemppainen sanoo.

Marraskuun ensimmäisellä viikolla kuntalaisten kuulemistilaisuuksia pidetään tiistaina ja torstaina. Simossa ollaan koolla ensin ja Tervolassa vastaava tilaisuus järjestetään torstaina.

Kuntajakoselvittäjät Timo Mäkitalo ja Martti Ruotsalainen jättävät esityksensä alueen uudesta kuntarakenteesta joulukuussa.

Selvitystä koskevaan nettikyselyyn voi vastata kehittämiskeskuksen ja kuntien nettisivuilla 10.11.2014 asti.