Kemissä varustetaan lähiviikkoina puolenkymmentä autoa erityisillä pölynkerääjillä, joiden suunnittelusta vastaavat Lapin ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijat.

Auton alle asennettavien laitteiden avulla on selvitetään tiepölyn koostumusta ja sen mahdollista vaikutusta autojen jakohihnojen rikkoutumiseen. Näitä on paljastunut erityisesti Kemi-Tornion ja Oulun seuduilla, mutta tapauksia on tullut ilmi muualtakin.

Tiepölyä halutaan talteen nimenomaan talvella, jolloin autot joutuvat kosketuksiin tiesuolan kanssa.

Uutta ja vanhaa vertaillaan

– Lisäksi tarkemmin tutkitaan jakohihnoja, jotka ovat peräisin eri merkkisistä autoista. Isoja eroja on löytynyt muun muassa hammaspyörien huokoisuudessa, luonnehtii yliopettaja Timo Kauppi.

Jakohihnoja ammattikorkeakoulun tutkimusyksikköön on toimitettu kolmesta eri liikkeestä Torniosta ja Oulusta. Kaupin mukaan liikkeitä ei tarvinnut houkutella yhteistyöhön vaan ne ovat tarjoutuneet auttamaan vapaaehtoisesti.

– Sellainen vaikutelma on jäänyt, että tämä ongelma puhuttaa yhä korjaamoissa.

Talven mittaan opiskelijat selvittämät myös, miten nykyiset hammaspyörät eroavat vanhoista hammaspyöristä, jotka on valmistettu eri menetelmällä. Kaupin mukaan on syytä tutkia, selittääkö erilainen valmistustapa osien rikkoutumista.

Tutkimus etenee opiskelijavoimin

Pohjois-Suomessa autojen jakohihnojen ennenaikaisesta rikkoutumisesta puhuttiin erityisesti vuosi sitten. Tällöin muun muassa Liikennevirasto alkoi selvittää asiaa yhdessä Ely-keskuksen kanssa.

Aluksi vian aiheuttajaksi epäiltiin muun muassa asfaltin raaka-aineena käytettävää mursketta ja sitten tiesuolaa. Ongelman parissa puurretaan vielä Lapin ammattikorkeakoulun Kemin yksikössä, jossa insinööriopiskelijat on valjastettu selvittämään ongelmaa osana opintoja.

Opiskelijavoimin työ etenee hitaasti, sillä esimerkiksi syyslukukausi alkoi autoihin kiinnitettävän pölynkerääjän suunnittelemisella.

Tarkistus ei kiinnostanut

Pörhön autoliike tarjosi asiakkailleen tänä syksynä ilmaisen jakohihnan tarkistuksen, mutta yhtiön jälkimarkkinointipäällikön Pekka Mustosen mukaan kampanja ei tuottanut toivottua tulosta.

Vain harva asiakas tarttui tilaisuuten, joten autoliikkeessä pääteltiin, että autojen jakohihnojen ennenaikainen rikkoutuminen ei huolestuta enää asiakkaita.

Nurmikasvit ovat ennättäneet varustautua talveen rauhassa. Syksy on ollut lämmin, joten kasvit ovat keränneet vararavintoa, mikä edesauttaa niiden selviämistä talven yli.

Lisäksi pakkasyöt ovat pitäneet huolen siitä, että maa on jo roudassa. Maatalouden tutkimuslaitoksen mukaan heinäkasvien talvehtimisen kannalta on tärkeää, että lumipeite ei tule sulaan maahan.

Viime talvi oli Etelä-Lapissa oikukas, sillä vesisade huuhtoi maan paljaaksi lumesta vielä joulukuussa ja sen jälkeen vesi jäätyi pelloille.

The Blood Sausage Boys on julkaissut esikoislevynsä. Kahdeksan kappaleen levy sisältää vahvasti countryvaikutteista musiikkia pohjoisen kansalle. Laulaja ja säveltäjä Antti Viitala kertoo, että yhtye aloitti Johnny Cash -coverbändinä ja omaa musiikkia päädyttiin tekemään suhteellisen äskettäin.

– Tajusin eräänä päivänä, että voisin itsekin tehdä kappaleita, jollaisia olen kuunnellut jo 15 vuoden ajan. Aikaisemmin ajattelin, että enhän minä voi tarttua countryyn vaan mun pitää tehdä iskevää rockia ja riffejä, että sitä minä osaan tehdä ja sitä on helppo tehdä. Lopulta kuitenkin uskaltauduin kokeilemaan ja tekemään omia kappaleita.

Suurin osa yhtyeen jäsenistä on kotoisin Kemi-Tornio -alueelta ja Viitalan mukaan countrymusiikki myös puree pohjoisen kansaan.

– Suomen kansa tykkää kantrimusiikista, mutta ainakaan minun tietääkseni sitä ei ole kovin paljon tarjolla Suomessa. Varsinkin tällaiset nuoret, salskeat, komeat ja hyvän musiikkitajun omaavat miehet tai naiset harvoin ryhtyvät tekemään countrya, varsinkaan tässä nuoressa kolmenkympin iässä, Viitala hymyilee pilke silmäkulmassa.

Musiikin suosio näkyy myös yhtyeen keikoilla.

– Olen huomannut, että keikoilla ikäjakauma on ollut laaja. Paikalla on kaikenikäistä porukkaa - ja tykkäävät kyllä, Viitala sanoo.

Vuosikymmenien läpi

The Blood Sausage Boys-yhtyeen musiikki koostuu useista vuosikymmenistä. Musiikissa on paljon vaikutteita muun muassa vanhoista lännenelokuvista, mutta tarinat ovat nykypäivästä.

– Vaikutteita musiikkiin on tullut esimerkiksi TV2:n Kuukauden westernistä. Musiikki on tehty old-time -tyyliin, mutta tarinat ovat kyllä ihan tästä päivästä. Kappaleiden tarinat tulevat mun mielikuvituksesta ja elämästä ja asiat menee päässäni ikäänkuin myllyyn, Viitala kertoo.

– Kappaleen maisema voi olla vaikka lännenelokuvista tai se voi olla esimerkiksi räntäinen Oulun katu, missä joku mies itkee jonkun naisen perässä tai ihan mitä tahansa.

Katseet myös ulkomaille

Viitalan mukaan yhtyeen tavoitteena on keikkailla mahdollisimman paljon ja katseet on suunnattu myös ulkomaan markkinoille.

– Yksi Seattlessa asuva kaveri näki keikkamme ja yrittää nyt hommata keikkaa myös Yhdysvaltoihin, Viitala sanoo.

Kemi hakee uudelleen korvausta Kemin kulttuurikeskuksen tulipalosta aiheutuneista vahingoista. Kemi jätti viime viikolla uuden korvaushakemuksen vakuutusyhtiöön, sillä edellinen päätös ei tyydyttänyt kaupunkia ollenkaan.

Kaupunki katsoo, että vuosi sitten tapahtuneesta tulipalosta koitui noin miljoonan euron suuruinen vahinko, kun taas vakuutusyhtö Fennia epäsi suurimman osan korvauksista. Kaupungin vakuutukset kilpailutettiin pari vuotta sitten ja tuolloin yhtiöksi tuli Fennia

Fenniasta vedotaan vakuutusyhtiölakiin ja todetaan, että yksittäisten vahinkojen käsittelyä ei kommentoida.

Laulujoutsenien määrä kasvaa Suomessa. BirdLife-järjestö arvioi, että syyskanta on tänä vuonna noin 70 000 yksilöä. Syyskanta muodostuu Suomessa pesivistä pareista ja niiden poikasista, pesimättömistä esiaikuisista linnuista ja Suomen kautta muuttavista Venäjän joutsenista.

Arvio perustuu viime viikonloppuna vapaaehtoisvoimin järjestettyyn laskentaan. Siinä havaittiin yhteensä noin 57 600 laulujoutsenta. Joutsenhavaintoja kertyi koko maasta Ahvenanmaalta Enontekiölle. Viime vuonna laulujoutsenia nähtiin 52 200 ja sitä aiempana syksynä 46 700 yksilöä.

Pohjoisen linnut laskettiin etelässä

Kainuussa havaintoja tehtiin alle 169, mutta se ei kerro totuutta Kainuun laulujoutsenkannasta, sanoo BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen.

– Havainnot tehtiin pääasiassa pienissä ryhmissä liikkuvista poikueista. Muut joutsenet ovat jo lähteneet etelää kohti. Tässä kävi kuten kolmena aiempana vuonna, laskennan aika on Kainuun kannan selvittämiseksi liian myöhään.

Tilanne on sama koko Pohjois-Suomessa.

– Tästä laskennan ajankohdasta käydään vääntöä joka syksy. Jos laskenta tehtäisiin muutamaa viikkoa aiemmin, Kainuun maksimimäärä saataisiin selville, mutta silloin laskenta olisi etelässä liian aikaisin, sanoo Toivanen.

Varsinaista vahinkoa ei myöhäisestä laskennasta synny.

– Koska joutsenet eivät ole vielä lähteneet Suomesta, Kainuun ja muun Pohjois-Suomenkin linnut lasketaan etelässä. Koko maan joutsenmäärä saadaan selville.

Tänä vuonna laulujoutsen on BirdLifen vuoden lintu, jonka pesimäkannan suuruus pyritään selvittämään tarkasti.

Maa- ja metsätalousministeriö järjesti torstaina kokouksen, jossa selvisi, että Ranuan ja Ähtärin eläinpuistot olisivat kiinnostuneita hankkimaan uhanalaisen jättiläispandan Kiinasta.

Ranuan eläinpuiston toimitusjohtaja Tommi Hinno kertoo, että panda olisi hyvin tervetullut asukas eläinpuistoon.

– Tottakai panda kiinnostaa. Panda on eläinlaji, joka tunnetaan ympäri maailmaa ja herättää varmasti huomiota joka puolella. Panda on uhanalaisten eläinten symboli ja meillähän jo tämä toinen symboli, jääkarhu, on eläinpuistossa, niin miksei voisi olla pandakin.

Hinno kuitenkin korostaa, että asia on vielä täysin auki. Eläinpuistojen tulee tehdä suunnitelmat marraskuun aikana ja joulukuussa maa- ja metsätalousministeriö valitsee suunnitelman, jota viedään eteenpäin.

– Tässä puntaroidaan resursseja, sijaintia ja tottakai takana on myös diplomatiaa. Eli moni asia painaa. Tässä halutaan valmistella ministeriölle selonteko, joka esitellään marraskuun lopulla, Hinno kertoo.

Yhteistyö on voimaa

Hinno korostaa yhteistyön merkitystä ja kiistää eläinpuistojen välisen kilpailutilanteen. Aikataulu on tiukka, mutta tilanne on sama kummallekin eläinpuistolle.

– Tämä ei ole kilpailutilanne. Sekä Ähtärillä että Ranuan eläinpuistolla on ollut masterplanin rakentamisvaihe käynnissä, mikä vähän tietenkin helpottaa tilannetta. Eli siellä on jo kartoitettu eläinpuiston asioita, myös uusien mahdollisten eläinlajien saamiseksi ja tulemiseksi eläinpuistoon. Siinä mielessä aihe oli otollinen kummallekin eläinpuistolle.

Suomalaiset eläinpuistot tekevät paljon yhteistyötä ja myös pandan saaminen Suomeen olisi hieno juttu kaikille eläinpuistoille, Hinno sanoo.

– Meillä on vuosittain eläintarhojen yhteisiä tapaamisia, joissa henkilökunta tapaa toisiaan ja tutustutaan toisten eläintarhojen toimintaan. Ensinnäkin jos panda tulee Suomeen, niin se luo kaikille eläintarhoille ja -puistoille positiivista viestiä. Eli aina kun eläintarhat ovat jollain tavalla esillä, se vaikuttaa yleensä positiivisesti kaikkiin meihin. Tietenkin yhteistyötä tehdään myös markkinoinnin saralla eli yhteistyö voi olla hyvin laaja-alaista myös tässä panda-asiassa.

Hinta vielä avoin

Kiina ei myy jättiläispandoja, vaan lainaa niitä. Julkisuudessa on puhuttu, että pandan hinta kohoaisi vuodessa jopa miljoonaan dollariin.

– Julkisuudessa pyörinyt hinta on hinta joissakin tapauksissa, mutta ainahan hinnassa ja keskusteluissa merkitsee, että mihin eläin on tulossa ja millaiset asiat pyörii ympärillä. Ja onko siellä jotain vaihtoa tai muuta diplomatiaa takana. Eli sitä hintaa ei ole vielä mihinkään painettu. Virallisia keskusteluja ei olla käyty myöskään Kiinan suuntaan ja nyt on vielä menossa kartoitusvaihe, Hinno sanoo.

Svanstein Ski -keskuksen kehittämisessä on tavoitteena ottaa laskijoiden tarpeet aidosti huomioon.

– Visiomme on rakentaa hiihtokeskus "laskijoilta laskijoille" - hengessä, toteaa toimitusjohtaja Henri Sankala.

– Freestyle parkiin tulee muun muassa Scandinavian railsin uusimmat reilit, hyndät, cornerit ja keskikokoinen paippi ja Bagjump-stunttipatja, joka mahdollistaa vaativimpien temppujen harjoittelun turvallisesti, Sankala kertoo tämän ja ensi vuoden suunnitelmista.

Myös ympäristöystävällisyyteen halutaan kiinnittää huomiota. Energian lähteenä käytetään muun muassa 100-prosenttisesti kierrätettyä biojätettä ja ravintolan annokset ovat lähiruokaa paikallisilta tuottajilta.

– Luvassa on valtava kirjo erilaisia tapahtumia, kuten metsälaskun MM-finaali, Ettalan, Sorsan ja Piiroisen ensimmäinen lumilautailuleiri ja vauhtilaskukisa, varatoimitusjohtaja Jukka Erätuli kertoo.

Övertorneån kunnassa sijaitsevassa Svansteinissa on 16 eritasoista rinnetta ja vapaalaskupaikkoja jyrkissä metsärinteissä.

Lapin yrittäjien mielestä ensihoidossa pitäisi palata hyödyntämään yksityisten tarjoamia ambulanssi- ja ensihoitopalveluita.

Yrittäjät toteaa, että ensihoidon uudistus ja palveluiden siirtyminen sairaanhoitopiireille on nostanut kustannuksia, mikä oli odotettavissa esimerkiksi Länsi-Pohjassa. Yrittäjien mukaan nyt täytyisikin hyödyntää kilpailuttamisen kautta yksityisiä palveluntuottajia eikä laskea palvelutasoa.

Yrittäjät tähdentää kannanotossaan, että kilpailu takaa parhaat tulokset ja estää parhaiten kustannusten hallitsemattoman nousun.

Valtio on myynyt rahapulassaan Metsähallituksen hallinnoimia metsätalousmaita parin vuoden aikana ennätysmäärän. Yhteensä lähes 20 000 hehtaaria. Siitä yli puolet on myyty Pohjois-Suomesta eli Lapista, Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta. 

Yksityismetsien määrä on näin kasvanut, mutta jättiläinen on yhä Metsähallitus. Se hallinnoi valtion 3,5 miljoonan hehtaarin metsätalousmaita.

Tänä vuonna on myyty 10 tuhatta hehtaaria valtion metsää. Se on kaikkien aikojen vuosiennätys. Metsähallituksen Laatumaa- yksikön maakauppapäällikön Perttu Finnen mukaan tällä vauhdilla valtion metsätalousmaiden yksityistäminen veisi 350 vuotta.

Yksityistäminen kestäisi nykytahdilla 350 vuotta

Vauhti on kuitenkin alkanut hirvittää. Kaikessa hiljaisuudessa isot yli sadan hehtaarin metsätalousalueet on vedetty myynnistä. Vasta keväällä hallituksen kehysriihi kiihdytti valtionmetsien myyntiä. Se kiristi Metsähallituksen tuloutustavoitetta nostamalla sitä 25 miljoonan euroa.

Myyntiin pantiin isoja alueita kuten esimerkiksi yli kolmensadan hehtaarin metsätila Lapista Ounasjokivarresta.

Pari viikkoa sitten uusi metsäministeri Petteri Orpo käski yllättäen painaa jarrua ja isojen alueiden kaupittelu lopetettiin. Syynä on pelko valtion puukauppatulojen menetyksestä jos metsiä myydään liikaa pois.

Nostetusta tuloutustavoitteesta ei tingitä vaan isojen tilojen myynnistä puuttumaan jäävä tulo katetaan Metsähallituksen kassasta. Muutos on määrä hyväksyä valtioneuvoston rahakunnassa marraskuussa.

Laskukausi ajoi sijoittajat metsään

Metsähallituksen mukaan valtiolta metsiä ovat ostaneet lähinnä yksityiset metsänomistajat. Maakauppapäällikkö Finnen mukaan nopeimmin ovat menneet kaupaksi metsätilat etelästä, jossa valtion maata on vähemmän ja kysyntä tarjontaa suurempi.

Etelässä metsätalousmaan hehtaarin keskihinta liikkuu lähellä 5000 euroa ja Lapissa alle tonnin. Viisinkertaisen hinnaneron selittää, että puu kasvaa etelässä paljon pohjoista nopeammin.

Finnen mukaan sijoittajien metsärahastot ovat ostaneet metsämaata muun muassa Kainuusta. Siellä puunkasvu on hitaampaa kuin etelässä mutta nopeampaa kuin Lapissa. Talouden laskukausi on saanut metsämaan siintämään joidenkin sijoittajien silmissä hitaasti mutta varmasti tuottavana.

Pieniä puuhapalstoja kaupan runsaasti

Metsähallituksen Laatumaan nettisivuilla on nyt kaupan runsas 150 metsätilaa. Lisäksi on 800 pientä metsäpalstaa. Niitä ostavat Finnen mukaan kotitaloudet.

– Tällä hetkellä yhtenä trendinä kotitalousostajat ostavat kotinsa läheltä polttopuuvarastoksi tai sitten kesämökin läheltä puuhamaapalstaksi, jossa pystyy harrastamaan metsätaloutta oman virkistyksen ja kuntoilun merkeissä ja sitä kautta on myös metsätaloudellista tuloa pienellä myynnillä ja turvattua myös oma puuhuolto. 

Ulkomaille myyty nolla hehtaaria

Isot metsätilojen pelättiin päätyvän ulkomaisten sijoittajien salkkuihin, mutta näin ei ole käynyt. Metsähallituksen maakauppapäällikön Perttu Finnen mukaan isot tilat herättivät kiinnostusta keskieurooppalaisissa sijoittajissa ja kauppaneuvotteluja käytiin mutta tuloksetta.

Idästä ei tullut edes kyselyjä metsämaasta.

– Meillä ei ole tänä eikä viime vuonna yhtään metsätilakauppaa allekirjoitettu ulkomaalaisten kanssa, että sen suhteen tilanne on ihan nolla hehtaaria.

Kemin kaupungin uudet nettisivut julkaistaan maanantaina. Sivuja on yksinkertaistettu ja tavoitteena on, että kuntalaisen etsimät palvelut löytyvät aikaisempaa helpommin ja nopeammin.

– Palvelut löytyvät nopeasti. Se ei ole enää niin byrokraattista. Eli kun tulee etusivulle, niin hakukentässä voi heti hakea esimerkiksi päivähoitohakemusta. Myös perinteinen palvelusivusto löytyy kuitenkin edelleen, sanoo tietopalvelupäällikkö Eija Kantola.

Kuntalaisilta toivotaan sivuista palautetta.

– Kun sivut julkaistaan, niin Googlen haku ei välttämättä toimi heti. Siinä menee vähän aikaa, koska haku saattaa löytää tuloksia vanhoilta sivuilta. Mutta kuntalaisilta toivotaan palautetta siitä miltä sivut näyttävät ja onko kehittämistoiveita. Eiväthän nämä sivut ole koskaan valmiita, Kantola sanoo.

Kaupungin webkamerat ja karttapalvelu on uusittu. Uudella kartalla voi esimerkiksi laskea lenkkinsä pituuden. Sivut toimivat aikaisempaa paremmin myös mobiilissa.

Omana työnä tehty

Kemin nettisivut on uudistettu kaupungin omana työnä.

– Ihan 20 vuotta sitten, kun tehtiin ensimmäisiä sivuja tehtiin, kerättiin palvelualueilta henkilöt, jotka koulutettiin sivujen tekemiseen html-kielellä. Se on edelleen jatkunut. Me teemme sivut itse ja kaupunki säästää varmaan satojatuhansia euroja, Kantola arvelee.

Uusein sivujen teko on aloitettu noin vuosi sitten. Mukana on ollut noin 90 henkilöä.

Alustana on avoimen lähdekoodin, ja siis ilmainen, julkaisujärjestelmä Wordpress. Kaupungin omien voimien vahvistuksena uudistuksessa on ollut mukana myös Juho Mikkola Wordpress-asiantuntijana.

Noin 40 järjestöä joutuu uusimaan sivunsa

Järjestelmän muuttumisen vuoksi kaupunki ei enää tarjoa järjestöille kotisivutilaa. Järjestöjen vanhat kotisivut toimivat vielä puoli vuotta. Kivalo-opisto järjestää kurssin kotisivujen tekemiseen. Sivut voi nykyään tehdä ilmaiseksi.

Suomalaiset hiljentyvät lauantaina pyhäinpäivän viettoon. Pyhäinpäivän aattona perjantaina esimerkiksi kaupat ja alkot ovat auki normaalisti, postin omat myymälät palvelevat kello 18:aan.

Pyhäinpäivänä lauantaina valtaosa kaupoista on kiinni, mutta sunnuntaina isot kaupat saavat olla auki kello 12:n ja 18:n välillä sekä pienet kaupat vapaasti.

Rajakauppa-aluetta, kuten Torniota, koskevat omat väljemmät auki-olosäädökset.

Kaukoliikenteen linja-autot kulkevat lauantaina pyhäaikataulujen mukaisesti. Junat kulkevat lähes normaalisti lauantaiaikataulujen mukaisesti, mutta joitakin aamun junavuoroja on peruttu.

Kemissä uimahalli auki, Torniossa ei

Kemin uimahalli palvelee normaalisti koko viikonlopun. Perjantaina halli on auki puoli yhdeksään asti illalla, lauantaina polskimaan pääsee kello 12-16.30 ja sunnuntaina klo 9-16.30. Lauantaina järjestetään myös normaalisti Vauva- ja tenavauintiryhmät.

Tornion uimahalli sen sijaan on suljettuna perjantai-iltana ja koko lauantain. Sunnuntaiaamuna altaat kutsuvat jälleen kello 10-17.

Kirjastot niin Kemissä kuin Torniossakin ovat kiinni pyhäinpäivänä lauantaina.

Täysin uusi maailma musiikki ja siitä kirjoittaminen ei Juhani Hiltuselle ole. Vakituinen työpaikka maakuntalehden toimittajana lähti alta noin vuosi sitten 24 vuoden jälkeen. Hän kirjoitti jo lehdessä työskennellessään musiikista, etenkin viime vuosina. Syntyi ajatus Rokkineuvoksesta ja musiikista kirjoittamisesta.

Rokkineuvoksen tarkkaa sisältöä Hiltunen ei ole lyönyt vielä lukkoon, vaan suuntaa haetaan kokeilemalla ja testaamalla. Perusmateriaalina on blogi ja keikkakalenteri, jossa ilmoitetaan alueen keikoista, sekä mainitaan myös muiden alueiden mielenkiintoisista keikoista.

Hiltunen kertoo, että tarkoitus on myös kertoa levyuutuuksista, kirjoittaa levyarvosteluja sekä keikka-arviointeja ja tietenkin artistihaastatteluja.

Hiltunen toivoo alueen yhtyeiden ottavan häneen yhteyttä, jotta bändien keikat eivät jäisi piiloon kiven alle. Myös muista bändimaailman tapahtumista Hiltunen toivoo kuulevansa.

– En voi kertoa asioista eteenpäin jollen niitä tiedä.

Lahjakkuudet koko kansan tietoon

Meri-Lapin alueelta on puuttunut "Rokkineuvos"-sivuston kaltainen tietopankki, jonka kiinnostus ei rajoitu vain siihen hetkeen, kun ensimmäisen kerran sähkökitara vingahtaa.

– Ei ole ollut esimerkiksi sellaista kaiken kattavaa keikkakalenteria.

Hiltusen mielestä alueella on paljon musiikillista lahjakkuutta ja hyviä bändejä. Hänen mielestään nämä bändit pitäisi nostaa esille, jotta ihmiset tietäisivät mitä alueella tehdään ja mitä tapahtuu.

Kulttuurillisesti vilkas alue

Väitteelle "Meri-Lapissa ei ikinä tapahdu mitään kiinnostavaa" Hiltunen viittaa kintaalla ihmetellen, miten kyseinen legenda voi elää tiukassa. Alueella tapahtuu todella paljon, verrattuna johonkin toiseen samankokoiseen tai jopa suurempaan alueeseen.

– Tämä on vilkasta aluetta niin musiikin kuin muunkin kulttuurin suhteen.

Hiltunen tietää mistä puhuu, sillä hän on ollut monessa tapahtumassa mukana – joko kamera kaulassa roikkuen tai vapaa-ajallaan. Jalkautuminen tapahtumiin on melkein pakollista, sillä hyviä yhtyeitä ja biisejä ei löydy pelkästään radion soittolistoilta.

– Musiikki on pääsääntöisesti hyvää, joskus jopa huonoimmillaankin.

Maria Ruokojärvi / Yle Perämeri

Torniossa pyöriä huoltava Jari Pokela tyrmää kesäkumeilla luistelijat.

– Suurin virhe talvella on yrittää ajaa kesärenkailla. Nyt ovat vielä muodissa nämä hybridipyörät, joissa on sileät slicks-renkaat. Kyllä se aika turvaton on jos keulasta lipeää. Tuntuu aika harakiriltä lähteä ilman nastarenkaita ajelemaan, Pokela sanoo.

Nastarenkaita löytyy nykyään hyvin eri pyörätyypeille. Yleensä pelkän eturenkaan vaihto riittää, mutta turvallisuuden kannalta molempien renkaiden vaihto on varmempi vaihtoehto.

Näin syksyllä tehdään renkaanvaihdon lisäksi yleisiä huoltotoimenpiteitä. Myös valistuspuoleen kiinnitetään huomiota.

– Asiakkaan kanssa katsotaan sopivat valot jos pyörässä ei sellaisia ole. Ja oikean kokoinen kypärä päähän, Pokela muistuttaa.

Pyöräilyssa ei tunneta pakkasrajaa

Pokela muistelee ajaneensa pyörällä töihin jopa 35 asteen pakkasella ilman ongelmia. Suuremman haasteen tarjoaa sankka lumisade.

– Ulkovaihteinen pyörä on siitä hyvä, että löytää pienen vaihteen pehmeälle lumelle. Muutaman kerran talvessa tulee tilanne, että pyörää joutuu taluttamaan.

Jyri Salonen / Yle

Meri-Lapin seurakunnissa ennakkoäänestys oli tänä vuonna vilkkaampaa kuin neljä vuotta sitten. Ennakkoääniä annettiin viime vaaleja enemmän Torniossa, Kemissä, Keminmaassa ja Tervolassa. Sen sijaan Ylitorniolla ennakkouurinilla oli tällä kertaa hiljaisempaa kuin vuonna 2010.

Torniossa ennakkoon kävi äänestämässä 1709 ihmistä, mikä on 11,8 prosenttia äänioikeutetuista. Neljä vuotta sitten ennakkoon äänesti hiukan vajaat 1500 Tornion seurakunnan jäsentä. Kemissä äänestäjiä oli 1228 eli 9,5 prosenttia äänioikeutetuista. Vuoden 2010 vaaleissa ennakkoon äänesti Kemissä 7,3 prosenttia äänioikeuteutuista. Tuolloin lopullinen aktiivisuus kohosi 13,4 prosenttiin.

Keminmaan seurakunnassa ennakkoäänestysprosentti oli 14 ja äänestäjiä oli 775, edellisellä kerralla vastaavat lukemat olivat 11 prosenttia ja 750 äänestäjää. Ylitorniolla nyt lukemat olivat 488 äänestäjää eli 13,3 prosenttia. Vuoden 2010 vaaleissa ennakkoon äänesti 677 (18,3%). Tervolassa äänestäneiden määrä oli 378 ja aktiivisuus 16,8 prosenttia. Edellisellä kerrralla 355 seurakuntalaista (14,7 %) äänesti ennakkoon.

Simon tiedot puuttuvat.

Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on isänpäivänä.

Meri-Lapissa puntaroidaan parhaillaan, onko jatkossa lukio-opetuksen järjestäminen nykyiseen tapaan kuntien harteilla vai siirrytäänkö seutukunnalliseen malliin. Lukiopohdinta on osa meneillään olevaa toisen asteen koulutuksen uudistusta.

– Opetuksen järjestäjien on annettava lausuntonsa lakiluonnoksesta pikapuoliin ja ratkaisut olisi lyötävä lukkoon ennen ensi kesää, sanoo Tornion yhteislyseon lukion rehtori Marko Kaarlela.

Nykyiset opetuksen järjestämisluvat ovat katkolla ja uutta lupaa on haettava ensi vuoden alkupuolella. Vaihtoehtoina ovat nykyinen malli järjestää opetus kunnittain. Muita malleja ovat seutukunnallinen lukiokuntayhtymä tai lukioiden opetuksen järjestäminen olemassa olevan koulutuskuntayhtymän eli Lappian järjestämänä.

Lakiluonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Meri-Lapissa muutokset eivät juurikaan vaikuttaisi Tornion ja Kemin isoissa lukioissa. Sen sijaan alueen pienemmissä lukioissa vaikutuksia olisi, sillä niissä lähes kaikki opettajat työskentelevät myös yläkoulussa.

– Työtehtävien organisoiminen ei ole yksinkertaista, muistuttaa Kaarlela.

Taulukossa on koko maasta tuhannen eniten ansio- ja pääomatuloja saaneiden tietoja sekä jokaisesta maakunnasta 30:n suurimman tulonsaajan tiedot. Voit myös hakea henkilöä nimen perusteella.

Päivitetty klo 8.45: Kasvatettu koko maan listaa tuhanteen suurituloisimpaan alkuperäisestä sadasta.

Matkailuyrittäjä, Lapland Hotels -ketjun pääomistaja Pertti Yliniemi pääsi ainoana lappilaisena yli miljoonan euron tuloihin viime vuonna. Verottajan keräämien tietojen mukaan Yliniemen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat 1 458 997 euroa .

Tulolistan kakkosena on toinen yrittäjä, kolarilainen Aarne Kinani, 992 929 euron tienesteillä. Kolmenkymmenen suurituloisimman lappilaisen listalta löytyy muutenkin pääasiassa tuttuja nimiä yritysmaailmasta.

Yliniemi oli pääomatuloissa Lapin ylivoimainen ykkönen yli 1,3 miljoonan euron tuloilla. Toiseksi eniten pääomatuloja keräsi kokonaistulolistan kakkoseksi yltänyt Aarne Kinani 976 344 euron pääomatuloilla.

Suurimmat ansiotulot keräsi pellolainen tilitoimistoyrittäjä Aini Saukkoriipi. Hänen verotettavat ansiotulonsa viime vuodelta olivat 596 565 euroa. Veroja Saukkoriipi maksoi tuloistaan reilu puolet, eli 51,1 prosenttia.

Yli puolen miljoonan euron ansiotuloihin ylsivät myös Sodankylän Kevitsan kaivoksen entinen johtaja Andrew Reid ja rovaniemeläinen apteekkari Raili Illi.

Lohen ansiotulot olivat 84 824,53 euroa ja pääomatulot 3 592,52 euroa. Lohi oli ainoa Lapin kansanedustajista, jolla oli pääomatuloja.

Toiseksi parhaat tulot olivat rovaniemeläisellä Heikki Auttolla (kok.), 78 175,91 euroa. Kolmanneksi eniten tienasi Simo Rundgren (kesk.) Kolarista, 75 908,25 euroa.

Loput lappilaisedustajat ansaitsivat runsaat 70 000 euroa. Johanna Ojala-Niemelän (sd.) tulot olivat 74 349,07 euroa, Hanna Mäntylän (ps.) 73 588,43 euroa, Eeva-Maria Maijalan (kesk.) 70 898,99 euroa ja Markus Mustajärven (ps.) 70 550,41 euroa.

Lotvosen ansiotulot olivat 151 564,21 euroa. Lisäksi hänellä oli 86,76 euroa pääomatuloja.

Toiseksi eniten ansaitsi Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen. Hänen ansiotulonsa olivat 111 918,23 euroa ja pääomatuloja 781,20 euroa.

Yllättäen kolmanneksi isoin palkkapussi oli pienen Simon kunnanjohtajalla Esko Tavialla, 111 876,52 euroa. Tavia siirtyi aikanaan Simon kunnanjohtajaksi armeijan upseerin tehtävistä.

Neljänneksi eniten kunnanjohtajista tienasi Tornion kaupunginjohtaja Raimo Ronkainen. Hänellä oli ansiotuloja 111 688,83 euroa ja pääomatuloja 140,36 euroa.

Hieman alle sadan tuhannen euron tulojen jäi Rovaniemen apulaiskaupunginjohtaja Martti Anttila. Hänen ansiotulonsa olivat 97 287,05 euroa ja pääomatulonsa 316,76 euroa. Hieman vähemmän ansaitsi Ranuan kunnanjohtaja Sirpa Hakala, 90 877,80 euroa.

Kittilän Mäkelällä 77 000 euron tulot

Runsaat 80 000 euroa ansaitsi kuusi Lapin kunnanjohtajaa viime vuonna. Rovaniemen apulaiskaupunginjohtajan Matti Ansalan tulot olivat 88 165,11 euroa, Kemijärven entisen kaupunginjohtajan Olli-Pekka Salmisen 87 552,04 euroa, Sodankylän kunnanjohtajan Viljo Pesosen 84 600,98 euroa, Keminmaan kunnanjohtajan Mauri Posion 82 229,96 euroa, Pelkosenniemen entisen ja Sallan nykyisen kunnanjohtajan Erkki Parkkisen 80 299,78 euroa ja Tervolan kunnanjohtajan Mika Simoskan 80 253,96 euroa.

Myrskynsilmään joutunut Kittilän kunnanjohtaja Anna Mäkelä ansaitsi 77 410,24 euroa. Lähes saman verran tuloja oli Inarin kunnanjohtajalla Reijo Timperillä, 77 347,85 euroa.

Yli 70 000 euroa ansaitsivat myös Utsjoen kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio (72 796,20 euroa), Pellon kunnanjohtaja Sami Baas (72 726,83 euroa), Posion ex-kunnanjohtaja Tomi Timonen (72 492,72 euroa), Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluoto (71 824,35 euroa), Sallan nyttemin eläkkeelle jäänyt kunnanjohtaja Kari Väyrynen (71 015,41 euroa) ja Muonion kunnanjohtaja Sirpa Hartojoki (70 444,99 euroa).

Lapin kunnanjohtajista pienimmät tulot olivat Kolarin Kyösti Tornbergillä (59 782,94 euroa), Enontekiön Mikko Kärnällä (63 799,90 euroa) ja Savukoskelta juuri eläkkeelle jääneellä Mauri Aarrevaaralla (69 829,19 euroa, josta pääomatuloja 622,46 euroa).