Kemin ja Tornion parturit ja kampaamot pitävät hintatietojaan esillä kehnosti. Lähes kaksi kolmesta täkäläisestä liikkeestä on esittänyt palveluhintansa puutteellisesti.

Aluehallintovirasto tarkasti Lapissa maalis-syyskuussa kaikkiaan 110 parturi- tai kampaamoliikettä. Niistä Torniossa tai Kemissä sijaitsee lähes 60. Moitteita hintatietojen puutteista tuli lähes 40 torniolaiselle tai kemiläiselle liikkeelle.

Hintamerkintäasetuksen mukaan palveluntarjoajan on pidettävä esillä hinnasto liikehuoneistossa.

Kuntajakoselvitykseen liittyvät kuntalaistilaisuudet alkavat keskiviikkona Meri-Lapissa. Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestetään illalla Kemin kulttuurikeskuksessa.

Selvitystyöhön nimetyt Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen ja Oulun kaupungin tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo keskustelevat aiheesta kuntalaisten kanssa.

– Haluamme keskustella vuorollaan kaikkien kuntien asukkaiden kanssa kuntajakoselvityksen lähtökohdista, miksi ylipäätänsä ollaan liikkeellä ja mihin pyrimme. Haluamme kuulla tavallisten kuntalaisten mielipiteitä, vakuuttaa Mäkitalo.

Mäkitalo arvioi, että keskustelu pysyttelee yleisellä tasolla. Hän kuitenkin lupaa, että asukkaiden toiveita kuunnellaan.

– Alleviivaamme, että pyrimme löytämään kuntalaisille jotain uusiakin avauksia elinvoiman kasvattamiseksi. Lisäksi haemme vinkkejä, minkälaisen kuntajakoratkaisun pystyisimme heidän mielestään tekemään, kertoo Mäkitalo.

Lukiokoulutuksen valtionavun määräytymisperusteet muuttuvat. Hallitus on tehnyt eduskunnalle esityksen, että valtionapu olisi pitkälti suoritusperusteista, eli mukaan laskettaisiin muun muassa ylioppilastutkinnot ja jatko-opintoihin sijoittuminen.

Meri-Lapin lukioista kerrotaan, että kouluilla ei ole vielä saatu selkoa valtionavun määräytymisperusteista.

Kemin lukion rehtori Margit Kettunen laskee, että Kemin osalta raha kasvaisi peräti kymmenen prosenttia. Kettunen ei kuitenkaan usko, että tulevaisuus olisi niin auvoinen.

– Koko malli on vielä arvoitus ja tulevaisuudessa valtion apu voi pienentyäkin, kertoo Kuntaliitosta asiantiimoilta tavoitettu Kettunen.

"Raha voi olla tiukemmalla"

Kovin luottavainen ei myöskään ole Simon koulutoimenjohtaja Kyösti Rajanen.

– Meille on tullut tällainen koelaskelma. Jos nämä tiedot pitävät paikkansa, Simon osalle tuulisi ensi vuonna 2,4 prosentin nousu. Muillakaan Meri-Lapin kunnilla ei näyttäisi tulevan pudotusta tämän koelaskelman perusteella.

Rajanen arvelee, että raha voi olla tulevaisuudessa tiukemmalla. Vaikuttavuusrahan osuus uudessa mallissa olisi neljä prosenttia ja suoritusrahoitus 47 prosenttia. Ehkä ns. huippulukiot voivat hyötyä enemmän kuin tällaiset peruslukiot, Rajanen uumoilee.

Muitakin muutoksia luvassa

Valtionavustuksen uudistus ei ole ainoa lukioita koskeva muutos.

Myös lukiokoulutuksen järjestämisluvat ovat uudessa kuosissa vuoden 2017 alusta. Sitä ennen nykyiset opetusluvat perutaan ja Meri-Lappiin tulee ehkä yksi lukiokoulutuksen järjestäjä.

Kauppakonserni Stockmann aloittaa yt-neuvottelut Seppälä-liikeketjussa. Yt-neuvottelut koskevat koko Suomen henkilöstöä eli noin kahdeksaasataa henkilöä.

Vähennystarve voi johtaa yhtiön mukaan noin 380 henkilön irtisanomiseen. Tällä hetkellä Seppälällä on Suomessa 130 myymälää ja tarkoituksena on vähentää määrää viidelläkymmenellä.

Kemin ja Tornion myymälöissä on yhteensä kymmenkunta työntekijää. Lapissa on kaikkiaan kuusi Seppälän liikettä ja niissä on yhteensä noin 30 työntekijää

Stockmann ei kerro vielä, mitkä myymälät suljetaan.

Torniossa on Meri-Lapin kalleimmat talot. Torniossa talon keskihinta on lähes 140 000 euroa, kun Kemissä hinta on vain 76 000 euroa.

Keminmaassa talon keskihinta on vain hivenen Tornion hintoja alempi.

Kemissä tehtiin viime vuonna lähes kuusikymmentä omakotitalokauppaa, kun Torniossa ja Keminmaassa kauppoja syntyi vain parikymmentä.

Ylioppilaskunnan Laulajat (YL) on mieskuorotaiteen suomalainen edelläkävijä. YL konsertoi aktiivisesti Suomessa ja ympäri maailmaa. A cappella -ohjelmistonsa lisäksi YL esittää ja levyttää säestyksellisiä mieskuoroteoksia maailman eturivin orkesterien ja kapellimestarien kanssa.

Ylioppilaskunnan Laulajat on perustettu vuonna 1883 Helsingin yliopiston yhteyteen. Se on Suomen vanhin suomenkielinen kuoro ja sen toiminta jatkuu yhä itsenäisenä ja monipuolisena.

YL on parhaillaan kotimaankiertueella pohjoisessa. Kuoro esittää tuttuja iskelmiä ja tuoreita pop-hittejä uudelta Kotipoltto-albumilta. Lisäksi luvassa on perinteistä mieskuoromusiikkia yhdessä paikallisten mieskuorojen kanssa.

Rovaniemellä lavalla nähdään Lapin Lauluveikot. YL:n kuoroa johtaa Pasi Hyökki ja Lapin Lauluveikkoja Kadri Joamets. Ylioppilaskunnan Laulajat esiintyy Rovaniemellä Kulttuuritalo Korundissa. YL on vieraillut aiemmin Rovaniemellä -90 luvulla sekä 2000 -luvun alkupuolella.

Torstaina Torniossa ja perjantaina Oulussa. Torniossa YL:n kanssa esiintyy Tornion Mieskuoro johtajanaan Tuomas Lampela. Oulussa Ylioppilaskunnan Laulajien kanssa esiintyy Pohjan Laulu ja Haukiputaan Mieskuoro. Kiertue jatkuu Oulusta Joensuuhun ja Kuopioon.

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto kaipaa parannuksia maanomistajien asemaan tuulivoiman tuotannossa.

– Me olemme pyrkineet toimimaan uudessa energiamuodossa niin, että maanomistajien kohtuullinen osuus hyvistä syöttötariffeista edistää tuulivoiman rakentamista, sanoo MTK:n energia-asiamies Ilpo Mattila.

Tuulivoimala rajoittaa myös naapurimaanomistajien mahdollisuuksia käyttää maitaan. Aivan naapuriin ei voi rakentaa esimerkiksi tuulivoimaloita. Myös melusta aiheutuu rajoitteita. Lisäksi tiet ja sähkölinjat vedetään mahdollisesti naapurimaiden kautta.

Mattilan mielestä vuokraa pitääkin maksaa kaikille maanomistajille, joilla on maata tuulivoimalan vaikutusalueella.

– Otetaan laskennallisesti vaikka vuokra, joka on 15 000 euroa per mylly. Siitä maksetaan ensin 5 000 euroa sille omistajalle, jonka maalla se on.  Loppukymppitonni jaetaan pinta-alojen suhteessa niille, jotka omistavat maata esimerkiksi tuulimyllystä 500 metrin säteisen ympyrän sisällä.

Purku ääritilanteessa maanomistajan vastuulla

MTK neuvoo maanomistajia vuokrasopimusten solmimisessa.

– Vähän niin kuin toveri Lenin aikoinaan totesi: Piru asuu yksityiskohdissa. Pyrimme katsomaan, että jokin pieni yksityiskohta ei kaada päälaelleen koko kannattavuutta maanomistajan kannalta.

MTK kehottaa, että vuokrasopimuksiin kirjataan myös tuulivoimayhtiön velvoite purkaa voimalat pois vuokrasopimuksen päättyessä. Ongelmalliseksi tilanne menee, jos yhtiö tekee konkurssin. Silloin purkuvastuu lankeaa viime kädessä maanomistajalle.

– Maanomistajan ja yrityksen pitäisi esimerkiksi neuvotella suljetulle tilille takuuraha, jolla maanomistaja voi purettaa myllyn, jos yritys ei sitä tee. Konkurssitilanteessa on myös epäselvää, kuka myllyn omistaa ja saako sitä purkaa. Tämä on haasteellinen kysymys.

Tilanteen hankaluutta lisää se, että purkukustannusten suuruudesta ei ole tietoa.

– Ruotsissa ja Tanskassa on ollut sellaisia tilanteita, että vanhan myllyn tilalle on rakennettu uusi. Näissä kustannukset ovat olleet 20 000 - 120 000 euroa myllyä kohti. Suomessa on julkisuudessa näkynyt korkeampiakin hintoja. Valitettavasti meillä ei kuitenkaan ole aitoa tietoa. Tämäkin selvästi estää tuulimyllyjen hyväksyttävyyttä. Antaisin ensin rakentaa mailleni myllyn, saisin siitä vuokraa, mutta loppupeleissä vuokraraha menisi tuulimyllyjen purkamiseen.

Tuulivoimayhtiöiden yhteisvastuu?

Suomen Tuulivoimayhdistyksen työryhmä selvittää parhaillaan purkukustannuksia ja kierrätettävien osien määrää. Lisäksi se pohtii keinoja, joilla maanomistaja voi varmistaa, etteivät purkukustannukset jää hänen maksettavikseen. Työryhmän pohdinnat julkaistaan joulukuun alussa.

Mattilan mielestä paras vaihtoehto olisi tuulivoimayhtiöiden yhteisvastuu.

– Jos siellä on tällaista Musta Pekka -porukkaa, joka ei pysty myllyä purkamaan, niin silloin yhtiöt tulisivat hätiin, kuin kolme muskettisoturia kaikki yhden puolesta, ja jonkin sortin poolina vastaisivat myllyjen purusta. Olisi oma rahasto, jonka kautta maanomistaja voisi luottaa, että mylly ei sinne jää.

Johdoista ja teistä halutaan isompia korvauksia

Mattilan mukaan maa-alueiden korvausperiaatteet ovat jääneet ajasta jälkeen. Hän sanoo, että suositukset ovat suunnilleen 70-luvulta, jolloin maanomistajat tulivat korvausvaatimuksissaan vastaan, jotta kylille saatiin hyvää sähköä.

– Korvaustapoja tulisi muuttaa, on kyseessä sitten ydinvoimala, tuulivoimala tai hiilivoimala. Nykyään sähkönsiirrolla voi tehdä voittoa. Teihin tulisi soveltaa samoja periaatteita kuin metsäautoteihin. Tällä hetkellä käytännöt ovat kirjavia. Lunastuslakia tulisi muuttaa esimerkiksi niin, että maasta maksettaisiin käypä arvo plus 25 prosenttia.

Tuulivoimayhtiöiltä alettu saada isompia vuokria

Järjestö ei suoraan ota kantaa vuokrien suuruuteen, mutta antaa tietoa toteutuneista vuokrista.

– Kun tuli tieto syöttötariffista, niin ensimmäiset sopimukset olivat 500 – 1 500 euroa per mylly per vuosi.  Silloin metsänomistajat olivat aika tyytyväisiä, kun käkkärämäntyä kasvavasta kallionnyppylästä sai noinkin hyvän hinnan.

– Me taas koimme, että asialla ei ole mitään tekemistä metsänkasvun kanssa, vaan maanomistajan täytyy saada vähän isompi osa yrityksen tuloista, jotka ovat aika runsaasti mitoitettuja. Oman pääoman tuotto on laskennallisesti 10 prosenttia jopa viiden prosentin korolla. Tällä hetkellä hintahaitari on tosi suuri, 5 000 - 20 000 euroa per mylly per vuosi.

Korotettu tuki nostatti kultakuumeen

Mattilan mukaan maanomistajien kannalta hankalaan tilanteeseen on jouduttu, koska tuulivoimatuotantoa on kiirehditty.

– Muutama vuosi sitten tuli hyvinkin runsas syöttötariffi ja nyt ensi vuoden loppuun asti saa vielä korotettua tukea. Siihen tuli historiasta tuttu kultakuumeryntäys ja hallinto ei välttämättä ole ollut valmis kaikkiin lupamenettelyihin ynnä muihin. Tässä on aika suuri sekasotku. Nyt on meneillään tilanne, jossa vakiintuneita toimintamalleja haetaan.

Edit:  klo 8.49 kirjoitusasua korjattu.

Kansalaisaloite pienten synnytyslaitosten puolesta jätetään todennäköisesti vasta eduskuntavaalien jälkeen. Ajoituksella halutaan varmistaa, että aloite ei raukea.

Lain mukaan kansalaisaloitteen käsittelee se eduskunta, jolle aloite on jätetty. Jos eduskunta ei ennen vaaleja ehdi käsitellä aloitetta, ei se siirry vaalien jälkeiselle eduskunnalle.

Synnytyslaitosaloitteen lopullisesta jättämisajankohdasta kerääjien vastuuhenkilöt päättävät vasta neuvoteltuaan muun muassa Kätilöliiton kanssa.

Tällä hetkellä pienten synnytyslaitosten puolesta jätetyn aloitteen allekirjoitukset ovat laskettavana väestörekisterikeskuksessa. Laskenta valmistunee joulukuun alkuun.

Kaksi henkilöautoa ajoi nokkakolarin keskiviikkona iltapäivällä Aavasaksan ja Muurolan välisellä tiellä. Onnettomuudessa toinen autoista ajautui jäisellä tiellä loivassa mutkassa vastaantulevalle kaistalle.

Pelastuslaitos joutui irrottamaan toisen kuskin autosta, hänet toimitettiin helikopterilla Rovaniemelle sairaalaan. Lievemmin loukkaantunut vietiin sairaalahoitoon Kemiin.

Meri-Lapin kunnat saivat viime vuonna selvästi enemmän yhteisöveroja kuin edellisenä vuonna. Verottajan tilastojen mukaan kunnille maksettujen yhteisöverojen määrä kasvoi eniten Kemissä, peräti 45,4 prosenttia.

Kehittämisjohtaja Allan Mikkolan mukaan tuhdista veropotista on kiittäminen ennen kaikkea Metsä Groupin hyvää tulosta muutaman vuoden takaa.

– Yhteisöverotulot maksetaan kunnille yritysten tuloksen perusteella niin, että verotuksessa otetaan huomioon kahden tulosvuoden keskiarvo. Tämän vuoksi yksi hyvä tai yksi huono vuosi ei vielä riitä heilauttamaan kaupungin verotuloja kovin paljoa, Mikkola sanoo.

Euroissa laskettuna Kemi sai viime vuonna yli 8,3 miljoonan euron yhteisöveropotin. Verotulot kuitenkin vaihtelevat rajustikin vuosittain.

–Tänä vuonna yhteisöveroa on kertynyt tähän mennessä noin 5,8 miljoonaa euroa eli yhteisöverotulojen lasku viime vuodesta on tuntuva, Mikkola sanoo.

Myös Simossa yhteisöverotulot kasvoivat reilusti viime vuonna, reilulla neljänneksellä. Tervolassa ja Ylitorniollakin yhteisöverotulot kasvoivat muutamalla prosentilla. Sen sijaan Keminmaassa ne pysyivät ennallaan ja Torniossa jopa laskivat reilulla seitsemällä prosentilla.

Tornion uuden moottorikelkkareitin kunnossapitäjäksi on valittu paikkakuntalainen P & J Herajärvi Oy. Hinnaksi on sovittu 2 000 euroa ajokertaa kohti. Liikuntatoimi arvioi, että talvessa tarvitaan 6 - 7 ajoa. Huoltoajoon lähtemisestä päättää liikuntatoimi. Yksi ajokerta kestää 14 - 15 tuntia.

Kaupunki sai tarjouksen myös keminmaalaiselta Kallin Hiihtokeskukselta. Sen tarjous kuitenkin hylättiin, koska siitä puuuttui lanakone. Kallin Hiihtokeskuksen tarjous oli ajokertaa kohti 550 euroa hyväksyttyä tarjousta pienempi.

Tornion uusi moottorikelkkareitti on pikkuhiljaa valmistumassa. Noin 70 kilometrin pituinen kelkkareitti ulottuu Kivirannalta Korpikylään eli Ylitornion rajalle saakka.

Reitin rakennustöistä on vastannut Lapin ELY-keskus, mutta sen ylläpitämisestä huolehtii Tornion kaupunki. Kelkkareitin rakentamiskustannukset ovat noin 375 000 euroa. Siitä Tornion osuus on 112 500 euroa.

Kaksi keminmaalaiskohdetta on ehdolla vuoden luontoteoksi. Kuudentoista ehdokkaan joukossa ovat Keminmaan kirkkoniittyjen hoito sekä supikoiran pyynti.

Keminmaan kirkkoniittyjä on hoidettu lampaiden avulla. Suomen luontoon kuulumattoman supikoiran leviämistä on estetty tehopyynnillä sekä kertomalla pyyntitavoista.

Vuoden luontoteko palkitaan viidettä kertaa.

Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN: n järjestämän kilpailun voittaja julkistetaan joulukuun viidentenä.

Tornion liikuntatoimen tulevaisuuden näkymissä siintää isolla rahalla uusittu uimahalli.

Tarkoituksena on muun muassa uusia allas- ja saunaosaston pinnat, tehdä laajennusosa opetusallasta varten sekä uusia konehallin ilmanvaihto, vedenkäsittely ja automatiikka. Laajennuksen vuoksi kahvilan tiloja ja valvontakopin paikkaa joudutaan hieman muuttamaan.

Toiveissa on myös mahduttaa allasosastolle porealueita. Suurin tarve kuitenkin on juuri opetusaltaalle.

– Se on meidän suurin pullonkaulamme tällä hetkellä. Täällä on paljon lapsia, joita joudutaan opettamaan epäkäytännöllisessä tilassa, kuvailee Miettunen.

Kriittinen aikaraja lähellä

Remontille alkaa jo olla kova tarve. Tornion uimahalli on rakennettu vuonna 1992 eikä sen jälkeen ole tehty isoja muutoksia. Loputtomiin sitä ei voi siirtää.

– Uimahallien kohdalla kriittinen raja on 25 vuotta, sitten pitää alkaa isosti tekemään. Meillähän se täyttyy pian, huomauttaa Miettunen.

Mikäli remontti toteutuu, kriittinen raja täyttyy juuri silloin, kun urakan on määrä olla valmis eli vuonna 2017.

Terapiapuoli toisi enemmän avustusta

Remontin toteutuminen on kiinni Tornion kaupungin päättäjistä, jotka lyövät talousarvion laatimisen yhteydessä lukkoon tulevien vuosien satsaukset. Kustannusarvio on runsaat 6 miljoonaa euroa, josta valtio kustantaa vähintään 800 000 euroa.

Miettunen kertoo, että valtion avun suuruuteen vaikuttaa se, saadaanko uimahalliin lisättyä terapiapuolta, eli esimerkiksi toivottuja poreita.

– Valtio on tehnyt periaatepäätöksen, että mikäli alamme rakentaa, valtio tulee vastaan vähintään 800 000 eurolla, mutta yläraja on miljoona ja sitä me tietenkin tavoittelemme, Miettunen toteaa.

Uimareille pitkä tauko

Mikäli suunnitelmat menevät kaupunginhallituksessa ja -valtuustossa läpi ja rahat löytyvät, ensi vuosi on varattu suunnittelulle. Työt alkaisivat todennäköisesti vuoden 2016 syksyllä ja uusittu halli avattaisiin noin vuoden kuluttua.

Aktiivisille uimareille hallin uusiminen toisi pitkän tauon, sillä halli jouduttaisiin sulkemaan koko talvikaudeksi 2016-2017.

– Ongelma on se, missä ihmiset uivat sillä aikaa. Siitä on jo keskusteltu Haaparannan kanssa, että jospa se Haaparannan halli kestäisi sinne asti. Kyllä painetta tulee varmasti Kemiinkin päin, se on selvä.

Jokkmokkissa, Pohjois-Ruotsissa on menossa panttivankitilanne, kertoo Norrbottens Kuriren -lehti.

Vuollerimin kylässä nainen on linnoittautunut asuntoon, jossa on myös neljä lasta. Poliisi piirittää taloa ja yrittää neuvotella naisen kanssa.

Lehden tietojen mukaan tilanne sai alkunsa puolenpäivän jälkeen, kun poliisi oli antamassa paikallisille viranomaisille virka-apua ja aikoi kuljettaa naisen Luulajaan. Nainen kuitenkin pääsi ulos poliisiautosta, juoksi läheriseen taloon, jossa oli lapsia ja linnoittautui sinne.

Naisen kerrotaan aseistautuneen veitsellä.

Paikalla on vahva poliisivoima, mutta asiaa selvittämään odotetaan myös poliisi erikoisyksikköä.

Poliisi on onnistunut lopettamaan Jokkmokkissa, Pohjois-Ruotsissa käynnistyneen panttivankitilanteen.

Alle 18-vuotias tyttö oli linnoittautunut asuntoon Vuollerimin kylässä ja hänen kerrottiin pitäneen panttivankinaan neljää lasta.

Poliisi tunkeutui asuntoon ja otti tytön hallintaansa. Kukaan ei loukkaantunut välikohtauksessa.

Vastoin aiempia tietoja asunnossa oli lasten lisäksi myös aikuisia, kertoo Aftonbladet-lehti.

Tilanne sai alkunsa puolenpäivän jälkeen, kun poliisi oli antamassa paikallisille viranomaisille virka-apua ja aikoi kuljettaa naisen Luulajaan. Nainen kuitenkin pääsi ulos poliisiautosta, juoksi läheiseen taloon, jossa oli lapsia ja linnoittautui sinne.

Naisen kerrottiin aseistautuneen veitsellä.

Aftonbladetin mukaan tyttöä ei epäillä rikoksesta.

Seurakuntavaaliehdokkaiden aktiivisuus internetin vaalikoneeseen vastaamisessa vaihtelee. Pohjois-Suomessa vastausprosentti on aktiivisimmillaan yli 90, esimerkiksi Ylitorniolla taas harvempi kuin joka neljäs on vastannut vaalikoneen kysymyksiin.

Vaalikone on nyt ensimmäistä kertaa käytössä kaikissa seurakunnissa. Koko maassa siihen on vastannut reilusti yli kymmenentuhatta ehdokasta.

Pohjoisessa aktiivisimmin vaalikonevastauksia ovat täytelleet liminkalaiset. Vastanneita on yli 92 prosenttia. Vähiten vastanneita niistä seurakunnista, missä vaalit eivät ole sopuvaalit, on Ylitorniolla, reilut 23 prosenttia. Sopuvaaleilla viitataan seurakuntiin, joissa ehdokkaita on yhtä paljon kuin paikkoja.

Vaalikoneen aktiivisimmat vastaajat Kemissä

Meri-Lapista innokkaimmin ovat vastanneet kemiläiset ehdokkaat. Kemin seurakunnan vaalilautakunnan sihteerin Ulla Koskelan mukaan ehdokkailla on kuitenkin ollut vaikeuksia koneen käytössä.

– Aika monilta ehdokkailta on tullut viestiä, että vaalikone oli melko vaikeakäyttöinen. Seurakuntaakin on pyydetty antamaan palautetta koneen tekijöille, Koskela sanoo.

Koskelan mukaan ehdokkaat tuovat näkemyksiään esille monien kanavien kautta.

– Sosiaalinen media on käytössä, samoin suoria markkinointitapoja kuten sähköpostia käytetään. Tietysti myös lehti-ilmoituksia ja esimerkiksi valomainoksia on näkynyt.

Hyvänpäivän tuttu tai naapurintyttö saa äänen

Kemissä kauppakeskus Coronan ennakkoäänestyspaikalla vierailleet kemiläiset kertoivat valitsevansa ehdokkaan ennen kaikkea tuttuuden perusteella.

– Meillä on aina ollut sama tyttö, nauraa Pentti Pehkonen.

– No ei nyt sentään aina, mutta monta kertaa on sama ja nyt oli hyvä että on tuttava, Pirkko Pehkonen tarkentaa.

Pirjo Åhmanin mielestä tärkeä valintaperuste on myös ansioituminen kunnallisasioissa.

– Hän on tunnettu henkilö täällä Kemissä ja olen huomannut, että hän hoitaa tunnollisesti asiat.

Teppo Keskimaunun valinta kohdistui hyvänpäiväntuttuun.

– Helppo oli valita. Hän on saman perän ihminen, kivikkolainen, nauraa Keskimaunu.

Ennakkoäänestys alkanut vilkkaasti

Seurakuntavaalien äänestysaktiivisuus on perinteisesti ollut erittäin alhainen, esimerkiksi Kemissä viime vaaleissa 13 prosenttia. Nyt ainakin ennakkoäänestys on alkanut viime kertaa vilkkaammin, sanoo Ulla Koskela.

– Kolmena ensimmäisenä päivänä ennakkoon on äänestänyt noin 600 seurakuntalaista, mikä on hieman enemmän kuin viime kerralla.

Kemin seurakunnassa on pyritty nostamaan äänestysintoa viemällä ennakkoäänestyspaikkoja sinne, missä ihmisetkin ovat. Äänestyspaikkoja on kauppakeskuksen lisäksi esimerkiksi oppilaitoksissa.

– Esimerkiksi lukiolla äänestämässä kävi nelisenkymmentä nuorta. Äänestyspaikka on ollut myös ammattikorkeakoululla, kertoo Kemin kirkkoherra Markku Korpela.

Seurakuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu perjantaihin 31.10. saakka. Varsinainen vaalipäivä on 9. marraskuuta.

Torniossa bongattiin viime viikonloppuna lähes ennätysmäärä laulujoutsenia. Luontojärjestö BirdLifen valtakunnallisessa Joutsenbongauksessa Torniossa tehtiin havainto yli tuhannesta laulujoutsenesta. Järjestön mukaan Tornion Karunginjärvi on yksi tärkeimpiä laulujoutsenten syksyisiä kerääntymispaikkoja.

Koko valtakunnassa havaittiin viime viikonloppuna yhteensä lähes 58 000 laulujoutsenta.

BirdLife arvioi tulosten perusteella, että laulujoutsenten syyskanta on kasvussa edelleen ja on tällä hetkellä noin 70 000 yksilöä.

Tornionlaakson maakuntamuseon uusi perusnäyttely on otettu hyvin vastaan. Peruskorjattu museo on ollut avoinna pari kuukautta, ja sinä aikana uutta "Kohtaamisia rajalla – yhteinen jokilaaksomme" -perusnäyttelyä on käynyt katsomassa 2 500 ihmistä.

Museosta kerrotaan, että kävijät ovat antaneet kiitosta ennen kaikkea näyttelyn esillepanosta ja sen helposta omaksumisesta. Museossa on vieraillut alueen asukkaiden ja yhdistysten lisäksi runsaasti alueen koululaisryhmiä.

Näyttelyn kolmas ja viimeinen, uudempaa aikaa käsittelevä osa rakennetaan tulevan talven ja kevään aikana.

Keminmaassa kuulemistilaisuus pidettiin torstai-iltana ja paikalle tuli parikymmentä kuntalaista. Edeltävänä päivänä pidetyssä Kemin tilaisuudessa kuntajakoselvittäjien puheille tuli 45 ihmistä.

Keminmaan tilaisuuteen saapuneen Marko Vapan mukaan ehkä ihmiset kokevat etteivät he voi loppujen lopuksi vaikuttaa liitosasiaan ja tämä selittää laimeaa kiinnostusta.

– Ehkä olisi helpompi tie yrittää kehittää Meri-Lapin kuntien yhteistyötä. Uskon, että sillä saataisiin samoja etuja kuin kuntaliitoksella, Vapa kertoo.

Keminmaassa ihmisiä kiinnostivat muun muassa liitoksen alkuvaiheessa syntyvät ylimääräiset kustannukset.  Tiedossa on, että kuntaliitoksen seurauksena muodostettavan uuden kunnan kulut voivat nousta alkuvuosina henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuojan vuoksi.

Kuntajakoselvittäjä Martti Ruotsalainen sanoo, että alueella lisäkustannuksia syntyisi vain lyhyen aikaa, koska kuntatyöntekijöiden runsas eläköityminen sattuu sopivaan vaiheeseen ja helpottaisi tilannetta.

Muutoksia tarvitaan

Ruotsalainen painotti Keminmaassa, että vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi alueen kuntarakenteeseen tarvitaan muutoksia.

Hän uskoo, että valtuustoille kelpaava kuntajakoselvitys ei synny helpolla. Edellinen Meri-Lapin kuntajakoselvitys kaatui valtuustoissa kolme ja puoli vuotta sitten.

– Nyt pitäisi vain nähdä, että kuntien taloustilanne ja haasteet ovat huomattavasti suuremmat kuin edellisellä kerralla. Tämä uusi tilanne panee kyllä miettimään radikaalejakin ratkaisuja, Ruotsalainen sanoo.

Meri-Lapin kuntajakoselvittäjät Timo Mäkitalo ja Martti Ruotsalainen jättävät esityksensä alueen uudesta kuntarakenteesta joulukuussa.