Syvällä Kemin kaivoksessa kuvattiin perjantaina Nenäpäivää varten videota, jossa yhdistyvät Outokummun kaivostoiminta ja hyväntekeväisyysnenäily. Projektin toteuttavat Lapin AMK:n viestinnän opiskelijat.

Outokumpu lähti tempaukseen mukaan Kemin kaupungin aloitteesta.

- Sieltä kysyttiin, että haluaisimmeko osallistua Kemin Nenäpäiväteemaan. Ilman muuta haluamme tehdä yhteistyötä hyvän asian eteen, toteaa Outokummun Kemin kaivoksen johtaja Jyrki Salmi.

Kaivos päätyi tuottamaan Nenäpäiväaiheisen videon, missä tiivistetään muutamaan minuuttiin Kaivoksen 50-vuotinen historia ja hyväntekeväisyysteema. Tässä kohtaa Lapin AMK tuli mukaan kuvioon.

- Kemin Kaivos otti yhteyttä asiasta. Mehän olemme viestinnän puolella toteuttaneet tällaisia tilaustöitä jo vuosien ajan, Lapin AMK:n opettaja Timo Puukko kertoo.

Tavoitteena Nenäpäivälähetys

Video kuvataan tiiviillä aikataululla yhden päivän aikana. Jälkityöt tehdään varsinaista Nenäpäivää silmälläpitäen.

- Videon pitäisi olla levitysvalmiina 3. marraskuuta. Se lähetetään Ylelle sillä tarkoituksella, että se esitetään varsinaisessa Nenäpäivälähetyksessä 7. marraskuuta, Puukko paljastaa.

Video tulee valmistuttuaan myös Outokummun omaan käyttöön.

Yle / Jyri Salonen

Koulun lakkauttaminen sisältyy Keminmaan kunnanvaltuuston lokakuun alussa päättämään säästöpakettiin. Lopullinen päätös Liedakkalan koulun kohtalosta leivotaan joulukuun puolivälissä, kun valtuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta.

Jos muutosta ei tule, koulun ovet pistetään säppiin heti tammikuussa. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Roivainen uskoo vahvasti, että koulun lakkauttaminen nousee vielä esiin valtuustossa.

Keminmaan Kirkonmäen ja Liedakkalan koulujen rehtori Mervi Hopia-Jaakkola kertoo, että tällä hetkellä virkamiehet valmistelevat koulun lakkauttamista, koska siitä päätettiin osana säästöpakettia.

Aikataulu on nopea mutta ei mahdoton, vaikka nykyinen päätös säilyisi ennallaan. Hopia-Jaakkolan mukaan Liedakkalan koulun 42 oppilasta saadaan sijoitettua helposti kouluun, jossa on yli 160 oppilasta.

– Oppilaiden siirto ei kasvata oppilasryhmiä mahdottomasti vaan ne säilyvät edelleen inhimillisinä alle parissakymmenessä, luonnehtii Hopia-Jaakkola.

Kustannuksia ei tiedetä

Kyläkoulun lakkauttamisen on laskettu säästävän kunnan menoja 150 000 euroa, kun opettajia tarvitaan jatkossa kolme nykyistä vähemmän.

Sen sijaan esimerkiksi koulukyyteihin menevästä rahasummasta ei ole vielä tarkkaa tietoa. Sivistystoimenjohtaja Marjaana Kamula-Kummu arvioi, että summa kasvaa jonkin verran nykyisestä, kun kuljetusmatkat pitenevät, mutta isoja muutoksia tähän ei odoteta.

Koulun sulkeminen tuo säästöjä myös kiinteistönhuoltoon, kun koulurakennuksen sisälämpötilaa voidaan laskea ja esimerkiksi siivous jättää väliin.

Säästöpaketti avataan

Jos kiistely kyläkoulusta jatkuu valtuustossa, se tarkoittaa, että Keminmaassa kuukausia valmisteltu kahden miljoonan euron säästöpaketti revitään auki.

Kunnanjohtaja Mauri Posio peräänkuuluttaa valtuutetuilta vastuuta myös ikävien asioiden hoidossa. Hänen mukaansa tuoreet laskelmat osoittavat, että Keminmaan kunnan talous sukeltaa tänä vuonna syvemmälle kuin vielä säästöpakettia valmisteltaessa on uskottu.

Torniolainen Paula Aikio-Tallgren jäi Suomen Yrittäjien puheenjohtajaäänestyksessä toiseksi. Puheenjohtajaksi valittiin järjestön varapuheenjohtana vuodesta 2010 toiminut Jyrki Mäkynen.

Mäkynen keräsi 1 125 ääntä, Aikio-Tallgren 665 ja Jari-Pekka Koponen 395 ääntä. Tuore puheenjohtaja on kalusteyritys Martelan palveluksessa.

Torniolainen Aikio-Tallgren olisi ollut ensimmäinen nainen Suomen Yrittäjien puheenjohtajana.

Ranuan eläinpuistossa varaudutaan jääkarhunaaras Venuksen mahdolliseen raskauteen. Venus on erotettu kumppanistaan Manassesta ja Venuksen häkkiin on asennettu kamerat. Lisäksi häkkiin on viety pesäntekotarvikkeita.

Eläinpuiston indententti Mari Heikkilä kertoo, että Venus on tankannut ruokaa siihen malliin, että se voisi odottaa pentua tai jopa useampaa.

– Naarashan ei kerkeä pennun synnyttyä syödä itse kun sen pitää vain hoitaa pentua joten sen pitää kerätä vararavintoa etukäteen. Venus on nyt kyllä tankannut itsensä aikalailla pallon malliseksi ja voisi jopa kuvitella, että se tiineyskin näkyyi jo päällepäin, Heikkilä hymyilee.

Heikkilä kuitenkin muistuttaa, että jääkarhun tiineyttä on vaikea havaita.

– Kyllä ne pennut ovat niin pieniä, että ne mahtuvat mahan kätköihin ilman, että se näkyisi ulospäin. Vararavintoa on kuitenkin olemassa ja toivotaan, että Venus olisi tiineenä.

Kahden kuukauden odotus

Marras-joulukuun aikana selviää, poikiiko Venus. Jääkarhun olosuhteet on luotu valmiiksi mahdollista synnytystä varten.

– Olosuhteet on nyt luotu sellaiseksi, että mammalla on hyvä ja turvallinen olla häkissään ja se on viettänytkin siellä hyvin aikaa. Viime yönäkin se meni nukkumaan iltayöstä ja vasta aamukuudelta lähti pihalle. Tuntuu se siellä jo pesääkin petaavan ja olkia pöyhyyttelevän, Heikkilä hymyilee.

Jääkarhunaaras synnyttää yleensä keskimäärin 2-3 pentua.

Lumipyry on pitänyt pääteiden aurauskaluston kiireisenä koko yön Pohjois-Pohjanmaalla. Aurauksia ja tien suolausta on suoritettu koko kalustolla. Suurin osa maakunnan pääteistä on saatu liikennekeskuksen mukaan auratuksi.

Pahin ajokeli alkaa helpottua Pohjois-Pohjanmaan länsi- ja eteläosien pääteillä. Sivuteillä keli voi jatkua edelleen hankalana, kertoo Oulun liikennekeskus.

Oulun liikennekeskus muistuttaa, että ajokeli on lauantaina edelleen paikoin huono Kainuussa, Koillismaalla ja Lapin eteläosissa, jossa sade tulee lumena tai räntänä. Esimerkiksi Kainuussa osa teistä oli lauantaiaamuna suolaamatta.

Ajokeli määritellään erittäin huonoksi kun urakoitsijoiden kalusto ei riitä pitämään teitä hoidettuina. 

Kaikki alkoi kun Antti Ukkolan isä toi hänelle 8-bittisen videopelikonsoli NES:in ja kasan pelejä. Videopelit ovat kiehtoneet häntä lapsesta asti ja osaa vanhoista klassikoista hän pelaa edelleen.

Tavallinen pelaaja hän ei kuitenkaan ole: pelihyllystä ei löydy uusimpia konsoleita ja pelejä. Lisäksi Ukkola tekee ystävänsä Eero Lahtisen kanssa omaa videopeliä.

– Uskon, että melkein jokaisella pelaajalla käy mielessä joskus ajatus omasta pelistä, Ukkola summaa.

Vanhemmalla iällä ajatus oman videopelin tekemisestä nosti päätään. Ajatus jäi ensin kuitenkin vain haaveeksi, sillä intoa löytyi huomattavasti enemmän kuin taitoa.

Kaikki alkoi foorumin viestistä

Ukkola sai internetin videopelifoorumilla tuntemattomalta viestin, josta kävi ilmi että joku oli miettinyt täysin samaa asiaa kuin hänkin. Lahtinen ehdotti, että mitäpä jos tehtäisiin yhdessä oma videopeli, kun videopelimieltymykset kohtasivat hyvin yhteen.

– Aluksi olin tietenkin ihmeissäni, että mikä tyyppi tämä oikein on ja ensin kieltäydyin, Ukkola muistelee.

Hän joutui kuitenkin pyörtämään vastauksensa myöhemmin ja niin alkoi Final Boss – avaruusseikkailupelin suunnittelu. Nyt yli puolet pelistä on valmiina ja Ukkola uskoo, että he ovat projektinsa kanssa jo voiton puolella, vaikka aikaa on kulunut seitsemisen vuotta.

– Luotto on kuitenkin kova, koska tätä peliä on tehty jo niin kauan, eikä se ole vielä kaatunut.

Raha tekisi asioista helpompaa

Ukkola seuraa paljon pelialan uutisia. Hänen mukaansa ala on kehittynyt viime vuosina hurjasti, sillä pelien jakaminen on helpottunut huomattavasti, sekä rahoituksen saaminen pelille on paljon helpompaa.

– Joukkorahoituspalveluissa voit julkaista pelisi testattavaksi. Jos tarpeeksi moni ajattelee että tämähän on todella hyvä peli, he maksavat sinulle että kehität peliäsi eteenpäin.

Final Boss -pelinsä kohdalla Ukkola ei pidä ajatuksesta, että he hakisivat pelilleen rahoitusta. Hän kuitenkin myöntää ajatuksen olevan houkutteleva. Raha helpottaa asioita, mutta idea pelin tekemisestä omaksi iloksi ajaa ohi rahan.

Toisaalta: Ei rahaa, ei paineita

Ukkola kuitenkin myöntää, että se on myös yksi ongelmista. Kun pelissä ei ole kiinni rahaa, paineita pelin valmistumiselle ei ole. Hän pohtii, että he tuskin miettisivät niin paljon pelkkää pelin suunnittelua, jos rahaa olisi käytettävissä.

– Toisaalta jos sitä rahaa tulisi, ei tarvitsisi huolehtia tosielämän realiteeteista, vaan voisi keskittyä täysin pelin tekemiseen, hän hymähtää.

Ukkola pohtii, olisivatko he enää Lahtisen kanssa keskenään väleissä jos pelissä olisi kiinni rahaa.

– Nyt voi vain ehdottaa että mitäpä jos tehtäisiin näin ja toinen vastaa että joo, tehdään vain.

Maria Ruokojärvi / Yle

Keminmaassa aiotaan korottaa tuloveroprosenttia. Korotus on 0,25 prosenttiyksikköä ja ensi vuonna tuloveroprosentti Keminmaassa on 21,25. Kiinteistöveroihin ei Keminmaassa ole tarkoitus kajota.

Ensi vuoden tuloveroprosentit ovat tiistaina kunnanhallituksen käsittelyssä tiistaina. Tuloveroprosentin korotus on osa Keminmaan kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa.

Ylitornion johtavat päättäjät vaativat kunnalta säästöjä. Kunnanhallitus torjui maanantaina kunnajohtajan esittämän kunnallisveron korotuksen. Hallituksen puheenjohtaja Jorma Uusimaan mukaan päätös viestii sitä, että hallintokuntien on elettävä säästäväisesti.

Uusimaa sanoo, että kunnan on mahdollista toteuttaa vähintään 750 000 sopeutustarve kokonaan säästöillä. Esitetyllä veronkorotuksella säästötarve olisi pienentynyt 250 000 eurolla.

Säästää voidaan esimerkiksi perusturvasta, kuten vanhustenhoidosta ja sosiaalityöstä. Lisäksi Uusimaa vaatii, että hallinnon matkustamista vähennetään ja kunnan tyhjiä asuntoja myydään tai puretaan.

Ylitorniolaisen yrityksen pihalle käyntiin jätetty kuorma-auto syttyi tuleen tiistaina iltapäivällä. Tulipalo sai alkunsa hytissä sijaitsevista sähkölaitteista, arvioidaan pelastuslaitokselta.

Hytti tuhoutui tulipalossa täysin.

– Paikalla olleet henkilöt olivat tyhjentäneet neljä sammutinta ennenkuin pelastuslaitos saapui. Palo ei ollut rauhoittunut, koska hytissä oli niin paljon muun muassa palavia muoviosia, kerrotaan Lapin pelastuslaitokselta.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin johto ja ensihoidon henkilöstö ryhtyvät pohtimaan keinoja ensihoidon kulujen vähentämiseksi. Ensi vuoden budjetti on rakennettu vielä nykyisellä toimintamallilla. Tavoitteena on, että ensihoidon kustannuksia saataisiin 10 prosenttia nykyistä pienemmiksi ilman, että kiireellinen hoito vaarantuu.

Jos säästöt edellyttävät palvelutason laskemista, tekee päätöksen siitä viime kädessä sairaanhoitopiirin valtuusto.

Korkeita kustannuksia ovat kritisoineet alueen kunnat.

Kemin matkailutoimialaan tehdään muutoksia. Kaupungin kokonaan omistama Kemin Matkailu Oy keskittyy jatkossa vain Kemin Lumilinnan ja matkailujäänmurtaja Sammon toimintojen operointiin ja kehittämiseen.

Kaupungin elinkeinotoimi ottaa huolehtiakseen muun matkailutoiminnan, kuten esimerkiksi kesämatkailun. Muutokset tulevat voimaan vuodenvaihteessa, kun uusi kaupungin ja yhtiön välinen ostopalvelusopimus tulee voimaan. Kemin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen pitää uudistusta hyvänä.

– Tehtäväjako selkiytyy. Tätä kautta tehokkuus lisääntyy. Kaupungille jää lähinnä kesämatkailu. Siinä on paljon käyttämätöntä potentiaalia. Lisäksi toivomme, että kesä- ja syysmatkailu piristyvät.

Rahoitusta leikataan

Kemin valtuusto päätti, että perussopimuksen rahamäärää pienennetään. Kemin kaupunki maksaa Kemin Matkailu Oy:lle seuraavan kolmivuotiskauden aikana vuosittain 250 000 euroa. Elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen kertoo, että raha tulee kaupungille takaisin muun muassa verotuloina.

– Me uskomme vahvasti siihen, että raha tulee takaisin. Odotamme Lumilinnaan ja Sampoon runsaasti asiakkaita alkavalla kaudella.

Myös Kemin Matkailu Oy:ssä ollaan tyytyväisiä muutokseen.

– Tämä merkitsee, että pystymme entistä enemmän keskittymään Kemin päätuotteisiin. Yritämme saada niistä kaiken mahdollisen irti palvelua ja laatua parantamalla. Toivotaan, että samalla saamme vietyä ympärivuotisen lumilinnan ideaa eteenpäin, sanoo Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Titta Vuorinen.

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri hakee poikkeuslupaa synnytystoiminnan jatkamiseksi Kemissä. Sairaanhoitopiirin johtajan Riitta Luosujärven mukaan hakemus on tarkoitus toimittaa sosiaali- ja terveysministeriöön marraskuussa, kun kuntayhtymän valtuusto on käsitellyt ensi vuoden budjetin.

Luosujärvi tähdentää, että keskussairaalassa on kaikki edellytykset hoitaa synnytykset uuden päivystysasetuksen vaatimalla tavalla niin, että päivystysrinki on paikalla sairaalassa 24 tuntia vuorokaudessa. Poikkeuslupa tarvitaan, koska Kemi ei yllä ministeriön asetuksessa vaatimaan tuhanteen synnytykseen vuodessa.

Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiirin valtuusto on tänään päättänyt myös kiistellyn Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytysten jatkumisesta. Toisin kuin Länsi-Pohja Oulaskangas ei tarvitse poikkeuslupaa, mutta senkin täytyy sitoutua lastenlääkäri- ja anestesiapäivystykseen.

Simon liikenteen hankalin paikka on nelostie. Simon ikäihmisille tehdyssä kyselyssä vahvimmin esille tuli vilkasliikenteisen nelostien vaarallisuus. Myös eläkeläisyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Mäcklinillä on sama kokemus liikenteen vaaranpaikoista.

– Nelostie ja Ranuantie ovat vaarallisimpia kulkupaikkoja täällä Aseman seudulla. Maksniemessä on omat vaikeutensa. Liikenne on vilkasta ja sielläkin on risteysalue. Vasemmalle kääntyminen Nelostielle on toisinaan aivan surkeaa. Vilkasliikenteisenä aikana se saattaa kestää jopa viisi minuuttia, Mäcklin sanoo.

Liikenneturvallisuus on ollut Simossa tapetilla tiistaina, kunnan nimikkopäivänä. Simossa järjestettiin muun muassa näkymistempaus, jolla muistutettiin heijastimen käytön tärkeydestä ja jaettiin heijastimia.

Näkymistempauksia on järjestetty syksyn aikana eri puolilla Lappia, seuraava pidetään Keminmaassa marraskuun 18. päivänä.

Tornion nuorisoneuvosto, Inarin nuorisovaltuusto ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto matkaavat keskiviikkona vaikuttamis- ja osallisuusmatkalle Helsinkiin. Matkalla nuoret tapaavat muun muassa opetus- ja viestintäministeri Krista Kiurun, jolle he luovuttavat yhteisen kannaoton pienten lukioiden säilyttämisen puolesta.

Lisäksi nuoret vierailevat Suomen suurimmassa nuorten osallisuustapahtumassa Ruutiexpossa. Tapahtumassa nuorilla on oma osasto jossa he edustavat Lappia.

Tervolassa maaseutuoppilaitoksen sata lehmää pitää päivittäin huolen siitä, että navetan kylkeen noussut biokaasulaitos saa tasaisesti lantaa, joka muutetaan lämpöenergiaksi.

Jatkossa laitos on tarkoitus saada tuottamaan sähköä ja liikennepolttoaineeksi soveltuvaa kaasua. Siihen tarvitaan lannan lisäksi muun muassa suurtalouksissa syntyvää rasvajätettä.

– Tänä syksynä on tarkoitus tehdä hygienisointiyksikkö, joka mahdollistaa tilan ulkopuolisten raaka-aineiden ottamisen. Grilleistä ja ravintoloista peräisin olevat paistorasvat ovat todella hyviä aineita biokaasulaitokselle, kertoo projektipäällikkö Jarmo Saariniemi.

– Tavoitteena on, että saamme joskus biokaasulla toimivan Valmetin pellolle pyörimään, hän lisää.

Bioenergiaan havahduttu

Biojätteiden hyödyntäminen on Suomessa vielä lapsenkengissä. Edelläkävijämaa Saksassa biokaasulaitoksia on kymmenen tuhatta, Suomessa vain vaatimattomat kolmekymmentä.

Asiaan ollaan kuitenkin heräämässä, esimerkiksi Kainuussa ja Rovaniemen seudulla etsitään keinoja bioenergian lisäämiseksi.

– Biotalous on meillä tulevaisuuden työllistävä alue, haluamme olla siinä kehityksessä mukana, Saariniemi toteaa.

Liedakkalan koulu voi saada Keminmaassa jatkoaikaa ensi kevääseen saakka. 

Maanantaina kokoontunut kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että koulu jatkaisi toimintaansa kevätlukukauden loppuun. Aikaisemmin on esitetty, että koulun toiminta lakkautettaisiin ensi vuoden alusta alkaen.

Päätös koulun toiminnan jatkamisesta syntyi tasaväkisen äänestyksen jälkeen. Äänten ollessa 5-5, ratkaisi kunnanhallituksen puheenjohtajan ääni asian.

Valtuusto käsittelee asiaa kahden viikon päästä.

Urheiluseuroilla on Torniossa tämä viikko aikaa jättää avustusanomuksensa.  Liikuntatoimi myöntää torniolaisille seuroille avustusta lähes 120 000  euroa.

Avustusta jaetaan muun muassa tilamenoihin, ohjaajien palkkaamiseen, stipendien jakamiseen sekä koulutukseen.

Hakemus pitää toimittaa Tornion liikuntatoimeen perjantaihin mennessä 

Viime vuonna Torniossa myönnettiin avustusta lähes 30 seuralle. Isoimmat tukisummat olivat lähes 40 000 euroa.

Torniosssa on rakennettu tänä vuonna viimevuotista vilkkaammin.

Kaupungissa on noussut sekä omakotitaloja että asuntoja ensimmäisen yhdeksän kuukauden aikana aavistuksen verran ripeämmin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Syyskuun loppuun mennessä Torniosssa on haettu rakennuslupa 30 omakotitalolle ja 54 asunnolle. Lisäksi Torpin teollisuusalueelle on nousemassa useampia halleja ja Luotomäelle pieni lähikauppa.

Tekninen johtaja Markus Kannala arvioi, että viime vuosien laskusuhdanteiden aikana syntynyt rakennustarve alkaa pikkuhiljaa purkautua.  Hänen mukaansa myös maltillisella korkopolitiikalla on vaikutuksensa rakentamisvilkkauteen.

Keminmaa on nostamassa tuloveroprosenttiaan. Kunnanhallitus hyväksyi tiistaina, että veroja korotetaan 0,25 prosenttiyksikköä.

Esityksen mukaan ensi vuonna tuloveroprosentti Keminmaassa on 21,25. Kiinteistöverot pysyvät ennallaan. Asia etenee vielä valtuuston päätettäväksi.

Tuloveroprosentin korotus on osa Keminmaan kunnan talouden tasapainottamisohjelmaa.

ELY-keskuksen väki kiertää keskiviikon ja torstain aikana Lapin teillä nopeusrajoitusmerkkejä vaihtamassa. Talvirajoitukset astuvat voimaan heti.

Muutoksia talvirajoituksiin ei ole tänä talvena tiedossa. Niin sanottuja talvisatasia eli 100 kilometrin talvinopeusrajoituksia on 743 kilometriä, ja 1327:llä kilometrillä nopeusrajoitus vaihtuu 80 kilometriin tunnissa.

Talvinopeusrajoituksiin siirrytään sekä kalenterin että sääolosuhteiden määräämänä.

– Toki siinä sääperusteet on takana, mutta kun puhutaan talven ja pimeän ajan rajoituksista, niin silloin sitä voidaan katsoa myös kalenterista, selventää rakennusmestari Antero Erkinjuntti.

Talvisatasia yksiajorataisillakin teillä

Lapissa talvinopeusrajoitusten säännökset ovat löyhemmät kuin eteläisemmässä Suomessa, joten satasen rajoituksia saattaa olla myös esimerkiksi yksiajorataisia teillä.

– Meillähän on esimerkiksi nelostiellä aika pitkiä satasen pätkiä, Erkinjuntti kertoo.

Kemi-Tornion moottoritiellä rajoitus voi olla 120 kilometriä tunnissa lokakuun ja maaliskuun aikana, mikäli keliolosuhteet sen sallivat.