Matkahuolto on alkanut myydä junalippuja seitsemällä uudella paikkakunnalla.

Jatkossa matkalippuja juniin voi ostaa Iisalmen, Kajaanin, Kemin, Pieksämäen, Porin, Salon ja Ylivieskan Matkahuolloista. Myynti alkoi lokakuun alussa.

Uusien myyntipaikkojen lisäksi junalippuja on voinut jo aiemmin ostaa aiemmin Forssan, Lapuan, Loimaan, Mäntsälän, Pietarsaaren, Porvoon, Rauman, Savonlinnan, Sodankylän ja Varkauden Matkahuolloista.

VR kertoo, että näistä Matkahuolloista saa jatkossa kaikentyyppisiä junalippuja. Matkahuolloista saa ostettua myös lippuja Venäjälle. Sen sijaan opiskelijakorttia vaativia kausilipputuotteita Matkahuolto ei pysty myymään.

– Kelan tukemia lipputuotteita, koululaistuotteita tai pelkkää autopaikkaa junaan emme pysty Matkahuollon toimipisteissä myymään, koska niitä ei VR:n ja meidän myyntijärjestelmässämme ole, kertoo Matkahuollon liiketoimintapäällikkö Heikki-Pekka Alakärppä.

VR on lopettanut myyntipisteitä viime aikoina.

Kierrätyksestä kehitetään liiketoimintaa Meri-Lapissa. Kemissä kokoontuu torstaina noin 40 yritystä, jotka tavoittelevat kannattavaa liiketoimintaa toistensa jätteistä ja sivuvirroista. Tavoitteena on säästää luonnonvaroja ja luoda talouskasvua.

Meri-Lapin isot yritykset SMA Mineral, Stora Enso, MetsäGroup ja Outokumpu ovat jo kartoittaneet hyödynnettäväksi kelpaavat tuotteensa. Vastaavanlaisen selvityksen tekee myös joukko pienempiä yrityksiä.

Lainsäädäntöä on rukattava

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto on tehnyt vajaat kaksi vuotta töitä kiertotalouden edistämiseksi. Yksi kanto kaskessa on lainsäädäntö.

– Lainsäädännössä on pitkä historia ja on nimenomaan pyritty välttämään sitä, että niinsanotut vaaralliset aineet tai sivutuotteet ajautuisivat väärään käyttöön. Nyt kun niitä voitaisiin hyödyntää, niin se onkin luvanvaraista tai kiellettyä, sanoo Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen.

– Täytyy käydä läpi sellainen menettely, että sivuvirrasta tai jätteestä täytyy tulla tuotteenomainen raaka-aine ja se on todella raskas prosessi. Näitä Sitra, EK, ympäristöministeriö ja eri toimijat käyvät läpi ja pyrkivät niitä helpottamaan. Tätä on esimerkiksi rakennus-, kaivannais- ja kemian teollisuudessa, Arponen kertoo.

Saako minun takapihalle tulla?

Arposen mielestä suunnilleen jokaisella kansalaisella on kierrätyksen tehostamisessa peiliin katsomisen paikka.

– Kun yritetään saada jalostuslaitos aikaiseksi, niin vastaan tulevat haju- ja näköhaitat eikä katsota sitä varsinaista ekologista hyötyä. Ajattelunmuutos koskee myös meitä kuluttajia. Kuluttaja on kuitenkin se suurin draiveri. Meidän pitäisi käyttää kierrätettyjä tuotteita eikä synnyttää niin paljon jätettä.

Mahdollisesti kymmeniätuhansia työpaikkoja

Arposen arvion mukaan pelissä on paljon työpaikkoja ja euroja.

– Me teemme kiertotalouden arvosta Suomessa tarkkaa selvitystä, joka valmistuu marraskuussa. Puhutaan varmasti kymmenistätuhansista työpaikoista, joita syntyy. Ellen MacArthus Foundation on tehnyt arvion, jonka mukaan maailmassa kiertotalouden arvo on 700 miljardia euroa. Suomen mahdollisuudet ovat varmasti useita miljardeja.

Sitra ja Motiva ovat kehittäneet kiertotalouden työpajamallin, joka pidetään ensimmäisen kerran torstaina Kemissä. Malli otetaan myöhemmin käyttöön muualla maassa.

Vuonna 1983 Ruotsissa etsittiin sukellusvenettä Perämeren pohjukasta. Aluetta vartioitiin tarkasti maalta, ilmasta ja mereltä. Kesätoimittaja Pirkko Kukko-Liedes lähti tekemään juttua Pohjolan Sanomiin ja päätyi keskelle kiellettyä aluetta.

– Kyseessä oli sotilaallinen suoja-alue, joka oli ulkomaalaisilta kielletty. Minut oli määrätty tekemään juttua aiheesta. Yritin kysellä ruotsalaiskollegoilta ennakkoon, voiko alueelle mennä ilman erityislupaa. Heidän käsityksensä oli, että ilman muuta jutuntekoon voi tulla. Paikalla oli kyllä kieltotauluja, mutta ajattelin, että toimittaja voi mennä alueelle tekemään työtänsä, Kukko-Liedes muistelee.

– Eihän kuuliainen kesätoimittaja halunnut heittäytyä hankalaksi, vaan kiltisti meni tekemään, kun esimies antoi tehtävän! Ja olihan se sitä paitsi aika mielenkiintoinen juttukeikkakin.

Poliisit pian paikalle

Tören rannalla oli aika lailla paikallistakin väkeä ihmettelemässä sukellusvenejahtia. Kovin pitkään suomalaistoimittaja työkavereineen ei ennättänyt juttuaan punoa. Pian paikalle saapui poliisipartio, joka alkoi kuulustella nuorta naista.

– Poliisit tiedustelivat kansallisuuttani ja syytä alueella olemiseen. Kun selvisi, että olen suomalainen, poliisien oli pakko pidättää minut. Ja niin sitä mentiin Kalixin poliisiasemalle.

Poliisit olivat hyvin leppoisia, eikä tilanteeseen liittynyt suurta dramatiikkaa.

– Ei minua missään vaiheessa kauheasti pelottanut. Lähinnä koko tilanne tuntui uskomattomalta ja huvittavalta – varsinkin kun poliisiasemalla istuessa kävi selville, että alueella liikkui myös muita asiattomia kulkijoita. Kollega Ylen Kemin toimituksesta lähestyi sukellusvenejahtia mereltä, mutta häntä poliisi ei ennättänyt pidättää.

Pidätetty Kukko-Liedes sai soittaa työpaikalleen ja kertoa, että työt saavat nyt odottaa hetken.

– Soitin toimitusihteerille, että juttuni taitaa nyt hieman myöhästyä, koska olen pidätettynä. Toimitussihteeri kuvitteli minun vitsailevan ja nauroi vain. Hän ei meinannut millään uskoa, että olen tosissani. Vasta kun sanoin, että puhu vaikka poliisin kanssa, hänen oli pakko uskoa, Kukko-Liedes hymyilee.

"Vakoojat" laskettiin vapaaksi kuulustelujen jälkeen. Tempauksesta seurasi pienet sakot. Ja kyllä, kyllä se lehtijuttukin tehtiin, vaikkakin sattuneesta syystä pienellä viiveellä.

Maakotkan kynsiin joutuneesta porosta poromiehille maksettava korvaus nousee. Kotkan tappamasta porosta maksetaan 727 euroa. Korvaus on vajaat 20 euroa aiempaa suurempi. Valtioneuvosto päätti korotuksesta torstaina.

Niillä alueilla, joissa maakotkat ovat tappaneet tavanomaista enemmän poroja, korvaus maksetaan korotettuna. Uusi korvaustaso perustuu kolmen edellisen poronhoitovuoden aikana maksettujen poronlihan myyntiteuraiden keskihintoihin. Laskennallista arvoa tarkistetaan nyt vastaamaan vuosien 2010-2013 hintatilastoja.

Valtio maksaa poronhoitajille korvauksia kotkien tekemistä vahingoista tänä vuonna arviolta 720 000 euroa. Viime vuonna korvauksiin käytettiin vajaat 560 000 euroa. Korvaussumma kasvaa, sillä maakotkien pesintä on onnistunut viimevuotista paremmin ja poronlihan hinta on noussut.

Suomen kielen asemaa halutaan vahvistaa Ruotsissa. Ruotsin Sisuradion mukaan muun muassa Malmön kaupunki on halunnut, että suomea voisi käyttää jatkossa asiointikielenä.

Tällä hetkellä suomea ja meänkieltä voi käyttää asioimiseen viranomaisten kanssa esimerkiksi viidessä Tornionjokilaakson kunnassa.

Suomi sai virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa vuonna 1999.

Meri-Lapin kuntajakoselvityksessä arvioidaan edellytykset yhdistää Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat joko yhdeksi kokonaisuudeksi tai muodostaa niistä kaksi kuntaa.

Selvitystyöhön nimetyt Meri-Lapin kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Martti Ruotsalainen ja Oulun kaupungin tutkimuspäällikkö Timo Mäkitalo ovat päässeet työhön elokuun alussa.

– Nyt on käyty kuntien valtuustoja läpi. On harkittu erilaisia vaihtoehtoja, miten voisimme Meri-Lapin elinvoimaa parantaa mahdollisella kuntajaon muutoksella. Oikeastaan olemme käytännön mietinnässä loppusuoralla, toteaa Timo Mäkitalo.

Kunnallispoliitikkojen tapaamisten lisäksi työpari Mäkitalo ja Ruotsalainen tapaa alueen ihmisiä kasvotusten.

– Tulemme lähiaikoina kutsumaan tavallisia "matti meikäläisiä" keskustelemaan, kuinka tässä pitäisi heidän mielestään edetä. Olemme jokaisessa kuudessa kunnassa aina pari tuntia kerrallaan, Mäkitalo kertoo.

Kansa saa sanoa kasvotusten tai netissä

Kuntalaiskuulemisten lisäksi kansan syvien rivien mietteitä kysellään anonyymimmin internetissä.

Lapin AMK:ssa liiketaloutta opiskelevien perustama osuuskunta Takova Group on toteuttanut selvitystyön tueksi kansalaiskyselyn, joka avataan maanantaina 27.10. Se on kehittämiskeskuksen ja kaikkien kuntien kotisivuilla vastattavissa kahden viikon ajan eli marraskuun 10. päivään asti.

– Sinne pyydämme ja kehotamme kuntien asukkaita ja vaikkapa ulkopuolisiakin vastaamaan hyvin yksinkertaiseksi hiottuun kysymykseen kuntarakenteesta, Mäkitalo sanoo.

Hän toivoo, että vastauksista saadaan uusia näkemyksiä ja vakuuttaa, että niillä on myös painoarvoa lopullista kuntajakoesitystä hiottaessa.

– Siellä on myös vapaata vastaustilaa. Me käymme Martti Ruotsalaisen kanssa ihan varmasti jokaisen vastauksen läpi. Ja siinä saumakohdassa, kun me mietimme lopullista ehdotusta, sillä on painoarvoa. Varsinkin, jos kuntalaisilta on hyvinkin runsaasti vastauksia ja sieltä nousee selvästi jotain toteuttamiskelpoista.

Kyse jokaisen tulevaisuudesta

Joulukuun 12. päivä selvitysmiehet antavat yhden ehdotuksen kuntien valtuustojen käsiteltäviksi. Valtuustot joko hyväksyvät tai hylkäävät ehdotuksen helmikuun lopulla samanaikaisesti pidettävissä kokouksissaan.

Robert Kivekäs Takova Groupista lupaa, että osuuskunnan puolesta kyselyä jaetaan kaikissa mahdollisissa sosiaalisen median palveluissa ja sanomaa levitetään myös kasvotusten opiskelijapiireissä, jotta nuortenkin ääni saataisiin kuulumaan.

– Tämä on iso asia ja vaikuttaa kaikkiin kuntalaisiin nyt, 15 vuoden päästä ja siitä eteenpäinkin, hoksauttaa Mäkitalokin.

Nenäpäivän päätapahtuma Meri-Lapissa järjestetään perjantaina 24.10. Kemin kulttuurikeskuksessa kello 12 alkaen. Tapahtuma kestää iltakahdeksaan asti.

Nenäpäivän keräykseen voi osallistua paikan päällä esimerkiksi teettämällä itselleen nostalgisen kampauksen tai parturoinnin 1920-1960 -lukujen tyyliin. Ammattiopisto Lappian hyvinvointialan opiskelijoiden töistä voi maksaa omantunnon mukaan, tuotot käytetään Nenäpäivän keräyksen hyväksi.

Roponsa voi pistää likoon hyvän asian puolesta myös Teatterikirppiksellä, joka avautuu Kulttuurikeskuksessa jo kello 10. Kulttuurikeskuksessa on myytävänä myös monia muita tuotteita, joiden myyntituloilla kartutetaan Nenäpäiväkeräystä.

Nenäpäivän keräykseen voi osallistua valtakunnallisesti keräysnumeroihin soittamalla tai esimerkiksi osallistumalla nettihuutokauppaan osoitteessa www.nenapaiva.fi.

Lappilaista Arjen turvaa kunnissa- toimintamalli on yksi valtakunnallisen kilpailun voittoa hakevista hankkeista. Parhaat käytännöt 2014 -kilpailun finaalissa on kaksikymmentä hanketta, joiden tarkoituksena on lisätä maaseudun elinvoimaisuutta.

Ehdolla olevan Arjen turvaa -yhteistyömallissa kootaan yhteen paikalliset resurssit ja täten kehitetään lähipalveluita. Tornio on yksi pilottikunnista.

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli voitti vuonna 2012 Euroopan julkishallinnon instituutin järjestämän kilpailun, jossa etsittiin luovia ratkaisuja Euroopan taloudellisen kriisin selättämiseksi.

Yleisöäänestyksessä eniten ääniä saanut finalisti palkitaan Maaseutugaalassa Lahdessa lokakuun lopussa. Yleisöäänestys päättyy 27.10. klo 10.00.

Lapin ammattikorkeakoulusta perjantaina 24. lokakuuta 2014 valmistuneita.

Agrologi (AMK): Guttorm Jani Utsjoki.

Insinööri (AMK): Karppinen Niko Oulu, Penninkangas Heikki Oulu.

Insinööri (ylempi AMK): Karvonen Petra Oulu, Kokko Jari Rovaniemi.

Kuvataiteilija (AMK): Paaso Anssi Oulu.

Liikunnanohjaaja (AMK): Holappa Mikko Hyrynsalmi, Kurvinen Pekka Kuusamo, Mäkinen Joonas Sonkajärvi, Vazana Joona Rovaniemi.

Restonomi (AMK): Akkanen Mirva Rovaniemi, Heikkinen Noora Kempele, Hokkanen Hanna Rovaniemi, Hyrkäs Marjo Kuusamo, Paakkari Paula Sodankylä, Taskinen Hennariikka Rovaniemi, Tiittanen Johanna Rovaniemi.

Sairaanhoitaja (AMK): Amoako Richard Ghana, Lappalainen Jonna Rovaniemi.

Sosionomi (AMK): Holappa Ulla Oulu, Pekkala Satu Rovaniemi, Rytilä Monika Kemi, Ryynänen-Lackman Päivi Simo, Sainio Tiina Kemi, Tikka Noora Kemi.

Tradenomi (AMK): Autio Inka Oulu, Haapala Tuomas Rovaniemi, Kazantsev Ruslan Venäjä, Kumpula Essi Rovaniemi, Leonov Vsevolod Venäjä, Nousiainen Heidi Kittilä, Riikkula Veera Kemi, Vuokila Riitta Kemi.

Tradenomi (ylempi AMK): Lehtonen Raija Liminka.

Torniolainen Paula Aikio-Tallgren kisaa perjantaina Suomen Yrittäjien puheenjohtajan paikasta. Lapin yrittäjien puheenjohtaja Aikio-Tallgren on yksi kolmesta ehdokkaasta ja kisan ainoa nainen.

Yrittäjäjärjestön puheenjohtajuus on valtakunnallinen tehtävä, mutta siinä olisi Aikio-Tallgrenin mukaan mahdollista edistää myös kotiseudun asioita.

– Tietenkin tehtävä on valtakunnallinen, mutta kyllä siinä on mahdollista samalla toisella kädellä edistää pohjoisen asioita, Aikio-Tallgren sanoo.

Hän toivoo, että pohjoisen ihmiset pyrkisivät nykyistä aktiivisemmin valtakunnallisiin luottamustehtäviin.

Valtakunnallisen yrittäjäjärjestön tärkeimpiä tehtäviä ovat Aikio-Tallgrenin mukaan mikro- ja yksinyrittäjien aseman parantaminen sekä Suomen Yrittäjien ulkoisen näkyvyyden lisääminen.

– Kolmen puheenjohtajaehdokkaan maakuntakierroksella nimenomaan nämä kaksi kysymystä nousivat joka paikassa esiin, kertoo Aikio-Tallgren.

Mallia länsinaapurista

Aikio-Tallgrenin mukaan myös esimerkiksi vanhempainvapaista aiheutuvien kustannusten nykyistä tasaisempi jakaminen on tärkeä kysymys. Mallia voisi ottaa naapurimaa Ruotsista, jossa työnantajat ovat mukana vanhempainvapaakuluja varten perustetussa rahastossa.

Aikio-Tallgren muistuttaa, että Ruotsin mallin käyttöön ottaminen on meillä sosiaalipoliittinen kysymys eikä se ole työmarkkinaosapuolten keskenään ratkaistavissa.

– Yrittäjäjärjestön aktiivisuus asiassa olisi kuitenkin luontevaa, sanoo hän.

– Tämä on laaja asia, joka koskee kaikkia lapsiperheitä ja heidän työnantajiaan. Kysymys liittyy myös työurien pidentämiseen erityisesti niiden keskiosasta, lisää Aikio-Tallgren.

Suomen Yrittäjät valitsee uuden puheenjohtajan Tampereella. Aikio-Tallgren olisi ensimmäinen nainen Suomen Yrittäjien puheenjohtajana.

Myräkän vuoksi Kemissä sattui aamukahdeksalta puolen tunnin kuluessa kaksi liikenneonnettomuutta.

Ensimmäinen kolari sattui hieman ennen kahdeksaa Kemi-Tornion moottoritiellä ja toinen pohjoiseen menevä ajokaista oli hetken aikaa poissa käytöstä. Toinen onnettomuus tapahtui pian kahdeksan jälkeen Perämerentien ja Sauvonväylän liittymässä.

Ensitietojen mukaan vakavilta loukkaantumisilta vältyttiin kummassakin kolarissa.

Hevoskärry ojaan Ruottalassa

Aamupäivällä myös Jäämerentiellä Keminmaassa sattui kolari. Hevosta kuljettanut ajoneuvo ajoi tieltä ja hevoskärry ajautui ojaan. Alustavan tiedon hevonen ei loukkaantunut vakavasti. Onnettomuus tapahtui Ruottalan ja Törmän välillä.

Kärryn nostotöihin päästään sen jälkeen kun eläinlääkäri on tarkistanut hevosen kunnon.

Pohjoiseen menevä kaista on poissa käytöstä. Pelastuslaitos ohjaa liikennettä.

Edit: kello 11.19 lisätty tiedot Ruottalan onnettomuudesta.

Pelastuslaitos sai hälytyksen torstain ja perjantain välisenä yönä kun piharakennus oli syttynyt tuleen Kemin Karihaarassa. Hälytys tuli puoli yhden aikoihin.

Piharakennus tuhoutui täysin, mutta pelkoa tulen leviämisestä viereisiin rakennuksiin ei ollut. Vahingot jäivät aineellisiksi.

Paikalla oli kuusi pelastuslaitoksen yksikköä.

Myös purkutyömaalla paloi

Aiemmin torstai-iltana oli Karihaarassa toinenkin tulipalo, kun Metsä Fibren vanhan keittämörakennuksen purkutyömaalla olevan massasäiliön putkistossa syttyi pieni tulipalo.

Palossa ei ollut leviämisvaaraa eikä se aiheuttanut henkilövahinkoja tai tuotantotappioita.

Nenäpäivää juhlitaan hieman etukäteen perjantaina Kemissä. Erilaisten tapahtumien lisäksi päivän aikana nenitettiin tuttuja kohteita ympäri kaupunkia.

Punaisen nenän saivat muun muassa matkailujäänmurtaja Sampo ja Kemin kaupungintalo.

Kovan tuulen ja muutenkin haastavan sään takia jäänmurtajan keulassa komeileva nenä jouduttiin jo poistamaan.

Perjantaina järjestetään useita tapahtumia Nenäpäivän kunniaksi ympäri Kemin kaupunkia. Pääjuhlaa vietetään kulttuurikeskuksessa. Myös Yle Perämeri seuraa juhlaa suoran nettilähetyksen avulla kello 12.15 alkaen.

Utsjoen kylän saamelaislukiossa aamupäivällä tapahtuneen puukotuksen uhri, koulun miespuolinen oppilas, on menehtynyt saamiinsa vammoihin.

Poliisi otti lähistöltä yksityisasunnosta kiinni yhden epäillyn, joka on paikkakunnalla asunut noin 30-vuotias aikuislukiossa opiskellut mies. Epäilty on pidätetty ja häntä esitetään vangittavaksi maanantaina.

Mies on poliisin mukaan aikaisemmin asunut koulun asuntolassa, mutta hänet on irtisanottu sieltä.

Helsingin Sanomien mukaan epäilty on kotoisin muualta. Hänet poistettiin lehden tietojen mukaan torstaina Utsjoen kylätalolta imppaamisen takia.

Puukotus tapahtui koulutunnilla

Puukotus tapahtui Utsjoen saamelaislukiossa aamupäivällä kesken koulutunnin. Poliisi sai tiedon tapahtuneesta puolenpäivän aikoihin ja evakuoi saamelaislukion oppilaat pois koulun tiloista. Yle Sápmin tietojen mukaan myös samassa pihapiirissä olevan päiväkodin lapset evakuoitiin läheiseen rakennukseen.

Paikalla oli Suomen poliisin ja pelastushenkilökunnan lisäksi myös Norjan pelastushelikopteri.

Poliisin mukaan tilanne on nyt hallinnassa eikä ulkopuolisilla ole vaaraa.

– Poliisi on aloittanut tapahtumapaikan tutkinnan ja puhuttaa muun muassa silminnäkijöitä. Kriisiapu koulukeskuksen oppilaille ja henkilökunnalle on aloitettu kunnan, sosiaalityöntekijöiden ja seurakunnan toimesta, Lapin poliisilaitos tiedottaa Facebook-sivuillaan.

Poliisi ei tässä vaiheessa tutkintaa ryhdy kommentoimaan puukotuksen motiivia, mutta vahvistaa, että sekä epäilty että uhri asuivat Utsjoella ja tunsivat toisensa.

Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaina.

"Paikalliset ovat järkyttyneitä"

Yle Sápmin toimittaja Kaija Länsman kuvailee tunnelmaa pienellä kylällä järkyttyneeksi.

– Ihmiset ovat hyvin järkyttyneitä, eivätkä olisi uskoneet tällaista tapahtuvan Utsjoella. Tilanne on kuitenkin sen verran rauhoittunut, että ihmiset ovat palanneet koteihinsa, kertoo Länsman.

Korjattu 24.10. kello 14.50. Poistettu puukotuksesta epäillyn aikuisopiskelijan ikä. Palautettu epäillyn ikä, jonka Lapin poliisi vahvisti.

Korjattu 24.10. 15:05 Norjan pelastushelikopteri ei kuljettanut uhria, kuten poliisi alunperin tiedotti.

Ammattiopisto Lappian kauneusalan opiskelijoiden taidoille oli kysyntää perjantaina Kemin Kulttuurikeskuksessa. Nenäpäivän tempaukseen perustettu Nostalgiakampaamo sai kemiläiset liikkeelle teettämään muotikampauksia vuosien takaa – hyvän asian puolesta.

Syystalven pahimmasta myräkästä huolimatta kampaamon tuoliin oli melkein jonoa heti puolesta päivästä lähtien.

Tornion Palovaarantieltä on kadonnut perjantaina 7- ja 5-vuotiaat lapset. Kotipihallaan leikkimässä olleet lapset katosivat noin kello 11.

Poliisi pyytää havaintoja lapsista hätänumeroon 112. Voimakas lumimyräkkä ja kova tuuli vaikeuttavat etsintää.

Poliisista kerrotaan, että toisella lapsista, 7-vuotiaalla pojalla, oli katoamishetkellä yllään sininen haalari, jossa on keltaista. Tytöllä oli yllään vihreä haalari ja punainen päähine.

Jos lapsista saa havainnon, poliisi pyytää jäämään heidän luokseen ja soittamaan heti hätänumeroon 112.

Myös Vapaaehtoinen pelastuspalvelu on hälytetty mukaan etsintään.

Palovaara sijaitsee Tornion pohjoisosassa, noin 30 kilometriä kaupungin keskustasta. Lapsia etsitään Ryynäsenpään-Rautionpään-Mustajärven alueelta.

Lappilaispoikien eliniän odote on noussut kahdenkymmenen viime vuoden aikana eniten koko maassa. 90-luvun alkuun verrattuna Lapin poikien elinajanodote on noussut 6,3 vuotta.

Tilastokeskuksen mukaan Lapissa poikien odotetaan elävän 76,7 -vuotiaiksi ja tyttöjen 83,3 -vuotiaiksi. Lappilaistyttöjen eliniän odote on noussut 90-luvun alkuvuosista 4,5 vuodella.

Tilaston mukaan pisimpään sekä naisista että miehistä elävät pohjanmaalaiset ja lyhimpään kainuulaiset. THL:n mukaan eliniän pituuteen vaikuttavat selkeästi muun muassa sosioekonominen asema, ravitsemus ja elintavat.

Lumimyrsky hankaloittaa yhä ajokeliä Meri-Lapissa. Alueella on tapahtunut useita ulosajoja ja kolareita. Onnettomuuksissa on vältytty kuitenkin henkilövahingoilta.

Etelä-Lapissa on erittäin huono ajokeli jäätävän vesisateen, lumisateen ja voimakkaan tuulen vuoksi. Pelastuslaitoksen mukaan esimerkiksi Kemi-Tornion moottoritiellä nopeusrajoitusta on laskettu huonon ajokelin vuoksi.

Liikkeellä on myös aurauskalustoa, sillä lumi on tehnyt polannetta teille.

Aamulla Kemissä tapahtui varttitunnin sisällä kaksi kolaria ja aamupäivällä Keminmaassakin sattui ulosajo. Onnettomuuksissa on vältytty henkilövahingoilta.

Esimerkiksi Kemissä on voimassa varoitus erittäin huonosta ajokelistä ja vaarallisen voimakkaasta tuulesta.

Tornion pohjoisosissa aamupäivästä asti kateissa olleet 7- ja 5-vuotiaat poika ja tyttö on löydetty. Lapset löydettiin ennen puolta viittä muutaman sadan metrin päästä katoamispaikasta. 

Lapset olivat löydettäessä kylmissään, mutta muuten hyvässä kunnossa.

Lapset katosivat ollessaan leikkimässä mummolan pihassa Palovaarantiellä Tornion pohjoisosissa, noin 35 kilometriä Tornion keskustasta. Katoaminen tapahtui kello 11 aikaan aamupäivällä.

Poliisin ja pelastuslaitoksen lisäksi etsintöihin osallistui Vapaaehtoinen pelastuspalvelu ja paikallisia metsästäjiä. Etsinnöissä oli mukana noin 50 ihmistä.

Myös Puolustusvoimat ehdittiin hälyttää apuun ennen kuin lapset löytyivät.

Etsintöjä vaikeutti tapahtumapaikalla vallinnut kova tuuli ja lumipyry.

24.10. klo 16.56. Täsmennetty tietoja lasten kunnosta.

24.10. klo 17.02 Täydennetty tietoja lasten löytämispaikasta.