– Useasti ihmiset aloittavat puhelun kysymällä, että soittivatkohan he oikeaan paikkaan, kertoo apulaisosastonhoitja Päivi Vahtola Keroputaan poliklinikalta Torniosta.

Vaihtola vastaa aina, että soitit juuri oikeaan paikkaan. Sen jälkeen mietitään soittajan kanssa asiaan parasta mahdollista ratkaisua.

Vahtola vastaa työssään psykiatrian poliklinikan puhelinnumeroon, johon voi soittaa myös huolissaan olevat läheiset. Yksi tärkeä syy tarttua puhelimeen vaikka keskellä yötä ovat  läheisen itsemurhapuheet.

Hätä ei katso kellonaikoja

Itsemurhaa miettivän ja siitä puhuvan hätään on hyvä reagoida. Vahtola neuvoo läheisiä ottamaan rohkeasti yhteyttä ammattilaisiin: nuoret voivat kääntyä esimerkiksi koulukuraattorin puoleen.

Aikuisille ensimmäinen yhteydenottopaikka voi olla mielenterveystoimisto. Myös psykiatrian poliklinikan numeroon voi ensimmäisenä askeleena soittaa ja Vahtola lupaa, ettei kukaan varmasti lyö luuria korvaan.

Psykiatrian poliklinikan osastonhoitaja Matti Puumala kertoo, että Keroputaan psykiatrian poliklinikan numeroon otetaan yleensä yhteyttä virka-aikojen ulkopuolella. Puumala mainitsee syiksi, että ongelmat yleensä tuntuvat kärjistyvän iltaisin sekä viikonlopun aikaan.

Vuorokauden ajalla ei ole väliä, kun pyytää psykiatrian poliklinikan päivystysnumerosta apua.

– Oikea aika ottaa meihin yhteyttä on pikkuisen liian aikaisin kuin taas liian myöhään, Puumala tiivistää. Hänen mielestään matala kynnys soittamisessa toimii paremmin.

Älä jätä yksin

Vahtola kertoo, että myös läheiset soittavat huolissaan useasti päivystysnumeroon. Siinä ei ole mitään hävettävää.

– Yleensä kun ihminen on hyvin masentunut ja itsetuhoinen, hän on niin loppu että tarvitsee läheisiä ja verkostoa, Vahtola kertoo.

Nyrkkisääntönä on, ettei ihmistä saa jättää yksin, vaikka tuntuisikin kiusalliselta puuttua toisen asioihin vahvalla kädellä. 

Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse lähipiirin kantaa yksin. Puumala neuvoo huolenpidon riittävän, kun omat jaksamisen rajat tulevat vastaan. Itsetuhoisen ihmisen lähipiirin on myös mahdollista saada apua.

– Se joka apua kysyy, kyllä sitä hänelle annetaan, hän toteaa.

Vahtola jatkaa, että tällaisessa tilanteessa on hyvä pyrkiä käsittelemään tällaista asiaa myös lähipiirin kanssa, etteivät asiat jäisi ahdistamaan ja painamaan mieltä.

Maria Ruokojärvi / Yle

Lapissa kuoli tammi-syyskuussa 163 ihmistä enemmän kuin uusia syntyi. Muuttoliikkeessä Lappi hävisi samana aikana yli 600 asukasta.

Väkimäärää on kasvattanut edellisvuoteen verrattuna ainoastaan Rovaniemi. Rovaniemen väkiluku oli syyskuun lopussa 61 475.

Tämän vuoden aikana Rovaniemen väkiluku on kasvanut 260 asukkaalla. Vuosittain Rovaniemen väkiluku kasvaa noin 450 asukkaalla.

Prosentuaalisesti eniten asukkaita Lapin kunnista on menettänyt Ylitornio. Kunnan väkiluku oli syyskuun lopussa 4 381. Tänä vuonna se on vähentynyt 101 asukkaalla.

Maakunnista eniten asukkaita on menettänyt Tornionlaakso, johon Ylitorniokin kuuluu.

Tornion kaupunginkirjastossa on nuorille rakennettu oma tila, josta löytyy muun muassa esiintymislava, soittimia ja säkkituoleja. Tavoitteena on tarjota nuorille paikka, jossa voi lukea, esiintyä ja tavata kavereita.

Kirjastonhoitaja Tiina Höynälä muistuttaa, että kirjastoon voi tulla myös yksin.

–  Kynnys tähän on ehkä matalampi kuin esimerkiksi käymiseen nuorisotilalla, johon voi olla vaikeampi mennä yksin, jos ei ole varma, onko paikalla kavereita. Kukaan ei katso, että on noloa tulla yksin kirjastoon vaan se on ihan normi juttu, Höynälä arvioi.

Höynälä korostaa, ettei kirjasto halua kilpailla nuorisotilojen kanssa vaan niiden kanssa on tehty hyvää yhteistyötä.

– Olemme olleet yhteydessä nuorisotoimeen ja ollaan mukana samoissa kuvioissa. Toivomme, että nuoret saisivat uudesta tilastamme rohkeutta ja täällä ehkä löytyisi samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa sitten lähteä sinne nuorisotiloille, Höynälä kertoo.

Tilan ja uusien palveluiden tavoitteena on myös houkutella nuoria kirjaston palveluiden äärelle.

– Nuorten kirjaston käyttö hiipuu helposti yläasteen aikana, mutta tällä on tarkoitus houkutella nuoria kirjastoon. Täältä saattaa tarttua mukaan nuotteja ja kirjoja kun ensin tulee tutustumaan tähän toimintaan, Höynälä toivoo.

Nuoret mukana suunnittelussa

Kirjastonhoitaja Tiina Höynälä kertoo, että nuoret ovat olleet tiiviisti mukana tilan suunnittelussa.

– Nuoret ovat osallistuneet kaikkiin hankkeen vaiheisiin suunnittelusta toteutukseen. Täällä on esimerkiksi nuorten tekemiä taideteoksia.

Esiintymislavalta löytyy muun muassa kosketinsoittimet, mikrofonit, kaiuttimet, mikseri ja valaistus.

– Halusimme rakentaa pienen ja intiimin tilan jossa voi järjestää esimerkiksi erilaisia musiikkiesityksiä, kirjailijavierailuita, stand up-komiikkaa ja niin edelleen.

Esiintymispaikoista pula

Höynälän mukaan tälläiselle tilalle on ollut kova kysyntä. Vaikka kyseessä on nuorten tila, pääsevät esiintymislavalle kaikki ikään katsomatta.

– Sopivaa esiintymispaikkaa on toivottu monelta suunnalta, esimerkiksi harrastemuusikoiden puolelta. Myös monet koulut ovat toivoneet tällaistä esiintymislavaa, Höynälä sanoo.

Tornion kaupunginkirjaston nuorten tilan avajaisia vietetään tiistaina kello 18-20. Tilaisuudessa esiintyvät Talonpoika Lalli ja Loud Echo.

Ensi kesänä Simojoessa on jälleen runsaasti yksivuotiaita lohenpoikasia, jos luonnonolosuhteet ovat olleet tänä syksynä lohen kudulle optimaaliset.

Simojokeen palaava lohimäärä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja mennyt kesä päättyi uuteen ennätykseen. Riistan- ja kalantutkimuslaitoksessa hyvän kehityksen on odotettu näkyvän myös kesän vanhojen lohenpoikasten tiheydessä, mutta näin ei välttämättä ole ollut.

Tutkijoiden mukaan muun muassa kudun aikaisilla luonnonolosuhteilla näyttäisi olevan iso merkitys Simojoen lohikannan kehitykseen. Luultavasti jokiveden korkeus syksyllä vaikuttaa  siihen, miten emolohien kutu onnistuu.

Veden korkeudella on väliä

Tutkija Erkki Jokikokon mukaan toissa syksynä joessa oli kutuaikaan vettä runsaasti ja lohi kuti ilmeisesti laajalle alueelle rantoja myöten. Koska Simojoessa virtaamaolosuhteet ovat äärevät, niin pienentyneen virtaaman vuoksi osa mädistä jäi talvella kuiville ja se jäätyi, eikä odotettua poikastiheyden kasvua näkynyt.

– Sen sijaan viime syksynä kutu tapahtui vähän veden aikaan, eli tällöin mäti oli ikään kuin turvassa talven ajan joen keskiuomassa, ja poikasia syntyi runsaasti. Tämä saattaa selittää erot lohen poikastiheyksissä, vaikka kutukannan koko oli molempina vuosina jokseenkin saman suuruinen, pohtii Jokikokko.

Hänen mukaansa ainakaan muuta selvää eroa ei luonnonolosuhteissa ole todettu vuosien välillä.

Syksyllä vettä oli vähän

Simojoella moni asia lohen selviämisessä on kiinni sattumasta kuten luonnossa yleensäkin.

Joki on kuitenkin pieni, joten sattuman vaikutus - onpa kyse jokiveden korkeudesta kutuhetkellä tai sitten merikalastuksen vaikutuksesta joen omaan lohikantaan, on suurempi kuin esimerkiksi kertaluokkaa suuremmalla Tornionjoella.

– Esimerkiksi merialueella on edelleen sen verran pyyntikapasiteettia, että merikalastus saattaa jossain tilanteessa lohkaista Simojoen emokaloista suuren osan vaikka yhdellä kertaa, toteaa Jokikokko.

Tänä syksynä Simojoessa on ollut jälleen kohtalaisen vähän vettä siinä vaiheessa, kun lohet ovat laskeneet mätinsä. Eli jos virtaamateoria pitää paikkansa, niin ensi kesänä Simojokeen syntyisi jälleen runsaasti lohenpoikasia, koska joessa on ollut emolohia kutemassa ennätysmäärä.

Kalastus on vähentynyt

Simojoella näyttää myös siltä, että lohet saavat olla rauhassa virkistyskalastajilta. Simojoelle on nimittäin myyty viime vuosina keskimäärin kolmasosa kalastuslupia siitä määrästä kuin huippuvuosina 2000-luvun taitteessa.

Jokikokon mukaan Simojoen poikastuotanto lähentelee jo maksimia mutta toistaiseksi kaikki perustuu arvioihin.

– Kaikuluotauksen perusteella tiedetään, että viime kesänsä jokeen nousi reilut 3000 lohta ja todennäköistä on, että kovin paljon suurempiin lukemiin ei nykytilanteessa päästä.

Simojokeen palaava lohimäärä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja edelliskesä päättyi uuteen ennätykseen. Hyvän kehityksen on odotettu näkyvän myös kesän vanhojen lohenpoikasten tiheydessä, mutta näin ei ole ollut.

Simossa on haastateltu maanantaina ja tiistaina kunnanjohtajaehdokkaita. Kunnanhallitus kutsui haastatteluun kuusi hakijaa; kolme miestä ja kolme naista.

Kutsun saaneet lappilaishakijat ovat kauppatieteiden maisteri Vivi Marttila, maa- ja metsätieteiden maisteri Minna Simoska Simosta ja kasvatustieteiden maisteri Outi Lohi Ranualta.

Uusi kunnanjohtaja on tarkoitus valita valtuuston marraskuun kokouksessa. Nykyinen kunnanjohtaja Esko Tavia jää eläkkeelle ensi keväänä, mutta hän jää lomalle jo tammikuun lopussa.

Tämänkertaisten seurakuntavaalien ehdokashankinta asettelu vaikuttaa Meri-Lapissa olleen viimekertaista takkuisempaa. Valtaosassa seurakuntia on tämän vuoden vaaleissa vähemmän ehdokkaita tarjolla kuin vuoden 2010 vaaleissa.

Esimerkiksi Keminmaassa ehdolle on tällä kertaa asettunut 31 ihmistä, kun neljä vuotta sitten heitä oli 40. Tervolassa kiinnostus seurakunnalliseen vaikuttamiseen näyttäisi vähentyneen. Tervolassa ehdokkaiden määrä on nyt 21, edellisissä vaaleissa se oli 29.

Kemin seurakunta on Meri-Lapissa poikkeus, sillä tällä kertaa ehdokkaita on kahdeksan enemmän kuin edellisissä vaaleissa.

Naiset innostuneempia kuin miehet

Seurakunnallinen vaikuttaminen on enemmän naisten kuin miesten mieleen. Kaksissa edellisissä seurakuntavaaleissa valtakunnallisesti on valituista noin 54 prosenttia ollut naisia.

Naisenemmistö ei ole yllätys, sillä ehdokkainakin naisia on enemmän miehiä. Sama piirre koskee myös Meri-Lappia näissä vaaleissa. Keminmaa on nimittäin ainoa, jossa ehdolla on enemmän miehiä kuin naisia.

Jokaisessa Meri-Lapin seurakunnassa vähintään puolet nykyisistä kirkkovaltuutetuista hakee jatkopestiä. Ainakin aiemmin luottamuksen saaneet ihmiset näyttävät siis pitävän seurakunnallista vaikuttamista tärkeänä.

Täysin uusiakin ehdokkaita on; esimerkiksi Simon yhdeksäntoista ehdokkaan joukossa on kuusi, joilla ei ole aiempia seurakunnallisia luottamustehtäviä. Tervolan 21 ehdokkaasta kahdeksan on täysin uutta.

Ennakkoäänestys jo ovella

Keskimäärin tarjolla on vankan keski-ikäistä vaikuttamista. Esimerkiksi Keminmaassa ehdokkaiden keski-ikä on vajaat 53 vuotta, Tervolassa runsaat 48 vuotta. Ikähaarukka voi olla laaja, kuten Keminmaassa jossa se on 18-83 vuotta. Sen sijaan Simossa nuorin ehdokas on 41-vuotias, vanhin 70-vuotias.

Kirkkovaltuustoista muodostuu äänestäjiensä näköinen; vuonna 2010 aktiivisimmin uurnilla kävivät yli 60-vuotiaat seurakuntalaiset. Innostustus oli sitä laimeampaa, mitä nuoremmasta ikäryhmästä oli kyse.

Neljä vuotta sitten Meri-Lapin seurakunnissa äänestysaktiivisuus vaihteli Kemin 13,3 ja Tervolan 28,4 prosentin välillä.

Seurakuntien uudet luottamushenkilöt valitaan 9. marraskuuta. Ennakkoon äänestäminen on mahdollista ensi viikon ajan. Äänestää saavat kaikki viimeistään vaalipäivänä 16 vuotta täyttävät seurakunnan jäsenet.

Paperikoneen sulkeminen Kemin Veitsiluodossa on ajanut työttömäksi 26 ihmistä. Koneen alasajon myötä työt loppuivat Stora Enson tehdasalueella lähes 90 ihmiseltä, mutta yli puolet heistä pääsi niin sanottuun eläkeputkeen tai suoraan eläkkeelle.

– Meiltä on lähtenyt useita henkilöitä töihin Oulun tehtaalle ja lisäksi töitä on löytynyt myös meidän omalta tehtaalta, kertoo tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila.

Tällä hetkellä tehdasalueella työskentelee helmikuuhun asti kymmenen ihmistä, jotka olivat alunperin paperikoneen sulkemisesta johtuvien irtisanottavien joukossa.

PK1:n alasajosta johtunut henkilöstön irtisanomisaika päättyi pari päivää sitten, mutta paperikoneen tuotanto ajettiin alas jo viime keväänä ja sen tuotanto tehdään tällä hetkellä PK5:lla.

Raskaita vuosia

Stora Enson henkilöstölle viime vuodet ovat olleet raskaita. Kemin tehtaalla yt-neuvotteluja on käyty sekä metsäjätin että kunnossapitoyhtiö Eforan puolella ja lähtöpasseja on jaettu vuodesta 2008 lähtien.

–  Tämä jakso on ollut varsin rankka täällä Veitsiluodossa kuten muuallakin Suomen metsäteollisuudessa, mutta onhan ilmassa jo positiivisiakin merkkejä, kuten Varkauteen tehtävä investointi. Ne luovat uskoa tulevaisuuteen, toteaa Mäkimattila.

Tällä hetkellä Veitsiluodossa eletään siinä mielessä viime vuosiin nähden hieman erikoista aikaa, että käynnissä ei ole yt-neuvotteluja.

– Tällä hetkellä ei missään tapauksessa ole suunnitelmia tai päätöksiä tämäntyyppisistä kustannusleikkauksista tai projekteista, Mäkimattila sanoo.

Veitsiluodon saarella odotetaan, että hienopaperille saataisiin uusia asiakkaita yhtiön Varkauden tehtaan kautta. Stora Enso päätti viime keväänä, että Varkaudessa yksi hienopaperikone muutetaan aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi linjaksi.

Kemissä nähdään tänään harvinainen Saamen kansallisteatterin Beaivváš'in vierailuesitys. Beaivváš esittää Siri Broch Johansenin näytelmän "Vasemmalle Hetasta", jonka on ohjannut Mette Brantzeg.

Näytelmä kertoo neljästä nuoresta, jotka keskellä erämaata joutuvat kohtaamaan ennakkoluulonsa ja salaisuutensa.  Näytelmän kerrotaan käsittelevän saamelaisten, norjalaisten ja suomalaisten välejä tuoreella, kummastuttavalla tavalla.

"Vasemmalle Hetasta" on tekstitetty saameksi, suomeksi ja norjaksi. Saamen kansallisteatteri kiertää näytelmällä Lapissa, Pohjois-Ruotsissa ja Norjassa.

Ylitornion kuntaan halutaan oma muistihoitaja tai -koordinaattori. Yli 1200 ylitorniolaista on allekirjoittanut kuntalaisaloitteen, jolla ajetaan muistihoitajan tehtävän perustamista.

Lapin muistiyhdistys huomauttaa, että muistisairauksien diagnosointi ja hoidon aloittaminen voivat viivästyä, jos kunnassa ei ole alaan erikoistunutta henkilöä.

Muistisairaudet koskevat väestön ikääntyessä yhä laajempaa joukkoa ihmisiä myös Ylitorniolla. Nimetty muistihoitaja puuttuu Ylitornion lisäksi kuudesta muusta Lapin kunnasta.

Meri-Lapin viidestä kunnasta muistihoitaja on nimettynä Kemissä, Torniossa, Simossa ja Keminmaassa. Tervola on edelleen ilman nimettyä muistihoitajaa.

Kuntalaiset vahvasti mukana

Noin puolet Lapin kunnista on myös ilman muistiohjelmaa, selkeää menettelytapaa muistisairauksien varhaisesta havaitsemisesta sekä katkeamattomasta hoito- ja kuntoutuspolusta.

Tuoreimpien tilastojen mukaan ylitorniolaisia on 4 383 ja heistä 1205 on allekirjoittanut aloitteen muistihoitajan saamiseksi.

Muistihoitajan tehtävän perustamista vaativa kuntalaisaloite luovutetaan Ylitornion kunnalle 17. marraskuuta.

Urbaania Chicago-bluesia soittava Rick Estrin & Nightcats vierailee marraskuussa Kemissä ja Oulussa.

Yhtye sekoittaa eri musiikkityylejä kuten soulia, surffia ja swingiä. Laulaja, lauluntekijä ja huuliharpisti Rick Estrin perusti ensimmäisen Nightcatsinsä jo vuonna 1976 ja läpi vuosikymmenten vanhat kollit ovat säilyttäneet letkeyden musiikissaan.

– Tarjous oli niin spesiaali, ettei siitä voinut kieltäytyä. Muutama kuukausi sitten saimme yhteydenoton yhtyeen keikkamyyjältä, jonka jälkeen ollaan oltu kuin palavilla hiilillä ja etsitty sopivia esiintymispaikkoja yhtyeelle. Lopullisesti homma lyötiin lukkoon nyt keskiviikkona, kun Ou`Blues-yhdistyksen Radisson Bluun keikka varmistui, kertoo Tuomas Laajoki Kemin Rytmimusiikin Ystävät Ry:stä.

Monessa mukana ollut solisti

Rick Estrin sai tulikasteensa 20-vuotiaana päästyään soittamaan huuliharppua itse Muddy Watersin kanssa Chicagon etelälaidalle.

Huulharpistina Estrinin on sanottu kulkevan kunniakkaasti Sonny Boy Williamson II:n ja Little Walterin jalanjälkiä ja viime vuonna bluesmaailma rankkasi Estrinin parhaaksi huuliharpistiksi ja palkitsi hänet Blues Music Award-pystillä.

Rick Estriniä & Nightcatsiä voi kuulla Kemin Cafe Bar Ankkurissa 15.11 ja Oulun Radisson Bluussa 14.11.

Ruotsalais-suomalainen metsäteollisuuskonserni Stora Enso kasvatti heinä-syyskuussa operatiivista liikevoittoaan 14 prosenttia vuodentakaisesta kulunhallinnan ansiosta.

Voittoa kertyi 210 miljoonaa euroa. Liikevaihto väheni 1,5 prosenttia noin 2,5 miljardiin euroon.

Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström kuvaa tulosta vakaaksi. Vuosineljännes oli Sundströmin ensimmäinen Stora Enson toimitusjohtajana.

Stora Enso arvioi, että liikevaihto on vuoden viimeisellä neljänneksellä kolmannen neljänneksen tasolla, liikevoitto lienee jonkin verran pienempi.

Keskustelu kirjastoautopalvelun lakkauttamisesta jatkuu Kemissä. Kirjastotoimenjohtaja Hilkka Heikkinen esittää kulttuurilautakunnalle, että kirjastoauto voitaisiin poistaa käytöstä ja korvata se eräänlaisella kirjaston kotipalvelulla.

Vastaava kirjakassi-palvelu on jo käytössä esimerkiksi Torniossa. Kirjakassi-palvelussa asiakkaan tilaamat kirjat lainataan kirjastossa valmiiksi odottamaan sitä, että esimerkiksi lainaajan omainen käy ne noutamassa.

Heikkisen mukaan kirjastoauto on viime vuosina vaatinut useiden tuhansien eurojen remontit vuosittain. Nytkin sen liikenteessä pitäminen vaatisi kalliita korjauksia. Kemin kulttuurilautakunta käsittelee asiaa keskiviikkona.

Ranuan eläinpuistossa asustelevat lapinpöllöt Alexis ja Kaarina (aiemmin tunnettu Kalle-pöllönä) ovat yllättäneet eläintenhoitajat. Lapinpöllö Kaarina muni toukokuussa kaksi munaa, joista ei kuoriutunut mitään. Lopulta selvisikin, että sen kumppani Alexis-pöllö onkin naaras.

Vuonna 1989 tarhaan tulleen Alexis-pöllön papereissa luki, että pöllö on uros, mutta syksyllä Englannissa tutkittu höyhennäyte varmisti, että oikeasti kyseessä on naaraspöllö.

Eläinpuiston intendentti Mari Heikkilä kertoo, että pöllöllä on ollut ennenkin kumppaneita, jotka ovat munineet tyhjiä munia, mutta tällä kertaa tapahtui jotain mikä sai kellot soimaan.

– Huomasimme, että myös Alexis-pöllöllä oli pesä ja munia, joita se hautoi. Eli siinä vaiheessa alkoi kyllä kellot hieman hälyttää. Joko meillä on täällä sensaatiomainen uros, joka on muninut tai 80-luvun lopulla tehty sukupuolenmääritys on mennyt vähän vikaan, Heikkilä hymyilee.

Heikkilä ei hämmästele, vaikka Alexiksen aiempi sukupuolenmääritys olikin mennyt väärin. Petolintujen molemmat sukupuolet näyttävät hyvin samanlaisilta.

– Ulkonäöstä ei juuri pysty päättelemään, onko kyseessä tyttö vai poika. Yleensä naaras on isompi, mutta toisaalta kyseessä voi olla kevyt naaras tai painava uros. Sukupuolen pystyy määrittelemään tarkasti höyhenen dna-näytteestä. Käytämme englantilaista lintuihin erikoistunutta laboratoriota, joiden avulla sukupuoli selvisi.

Naaras munii yksinkin

Heikkilä muistuttaa, että moni lintu pystyy munimaan ilman urostakin.

– Munivathan kanatkin ilman kukkoa parvessa. Pienkanoissakin on ollut naaraita, jotka ovat olleet samassa tilanteessa. Ne ovat munineet ja hautoneet, mutta munista ei ole tullut poikasia. Luonnossa tälläinen ei ole ehkä niin tavallista, mutta tarhaoloissa voi käydä näin, koska ruokaa on saatavilla hyvin.

Myös Kaarina-pöllöä luultiin ensin urokseksi. Muutama vuosi sitten pöllö törmäsi henkilöautoon Tornion Kaakamossa ja se sai silloin nimen Kalle. Lopulta pöllö päätyi toipumaan Ranuan eläinpuistoon ja tällöin myös varmistui, että kyseessä oli naaraspöllö.

Kemin kirjastoauton taival on tullut tiensä päähän. Noin 30 vuoden ajan palvellut ajokki vaatisi tuhansien eurojen remontteja, eikä kaupungilla ole siihen varaa.

Kulttuurilautakunnan jäsen Eila Tauriainen teki keskiviikoisessa kokouksessa esityksen kirjastoauton liikennöinnin jatkamisen puolesta, mutta se raukesi kannattamattomana.

Kirjastotoimenjohtaja Hilkka Heikkinen esitti kulttuurilautakunnalle, että kirjastoauto voitaisiin poistaa käytöstä ja korvata se eräänlaisella kirjaston kotipalvelulla.

Kirjakassilla alkuun

Kulttuurilautakunnan kokouksen jälkeen tavoitettu puheenjohtaja Pirkko Pehkonen kertoo kirjakassi-palvelun saaneen kannatusta.

– Korvaavia palveluita viritellään ja aloitellaan niin sanotulla kirjakassi-palvelulla. Päiväkodit ja koulut hoidetaan ja tarpeen mukaan käytetään muutenkin kirjaston tuottamaa kotipalvelua, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Pirkko Pehkonen kokouksen jälkeen.

Esimerkiksi naapurikaupunki Torniossa käytössä olevassa systeemissä lainaajan valtuuttama henkilö kiikuttaa henkilökunnan pakkaaman kirjakassin perille.

Kulttuurilautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kirjastoauton tilausta muutetaan siten, että kirjastoauton toiminta lopetetaan ja kirjastoauton henkilökunta siirtyy töihin pääkirjastoon. Samalla esitetään, että kaupunginhallitus päättää erikseen kirjastoauton myynnistä.

Kemin kirjastoauto on otettu käyttöön 1987 ja sillä on ajettu n. 316 000 km.

Siikaan liittyvät kiireet ovat osa Keminmaan laitoksen vuodenkiertoa. Parhaillaan on menossa siian mädin hankinta. Joka aamu laitokselle tulee niin vastapyydettyjä Kemijoen siikoja kuin valmiiksi lypsettyä mätiäkin. Tavoitteena on kerätä mätiä kuusisataa litraa, josta saatu talteen jo neljäsataa.

– Näyttää siltä, että tällä menolla tavoite on täynnä perjantaihin mennessä, sanoo tuotantopäällikkö Juha Iivari.

Lypsetty siianmäti on talven yli laitoksella. Kesän kynnyksellä poikaset kuoriutuvat ja jatkavat matkaansa eteenpäin. Osa istutetaan saman tien, osa jää kesän yli hautomoon odottamaan istutustaan.

Alkukesällä poikaset ovat niin pieniä, että niitä menee litraan noin 50 000 kappaletta. Yli kesän haudotut poikaset ovat ihan eri kokoluokkaa, niillä on mittaa kymmenkunta senttiä.

Esimerkiksi vuosi sitten kalanviljelylaitoksella kerättiin talteen noin 800 litraa mätiä.

Alue ulottuu Perhojoelta Muoniojoelle

Keminmaan kalanviljelylaitoksen rooli on viime vuosien muuttunut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on keskittänyt kaikki Perämereen laskevien jokien kalanviljelytoiminnan Keminmaahan.

Laitoksen alue ulottuu Perhojoelta aina lappilaisjokien latvoille. RKTL:n kalanviljelylaitosten vähentämiset ovat tuoneet Keminmaahan uusia tehtäviä. Muonion laitos lakkautettiin noin vuosi sitten ja se näkyy nyt Kemimaan toimipisteessä.

– Meidän vastuullemme kuuluvat nyt muun muassa Tornionjoen siikakantaan liittyvä kalanviljely, kertoo Iivari.

Perumattomat hammaslääkäriajat eivät enää ole suuri ongelma Torniossa. Pahimmillaan ilman perumista käyttämättä jääneiden aikojen laskettiin hukkaavan jopa yhden kokonaisen hammaslääkärin työpanoksen.

Nyt tilanne on parempi, sanoo vastaava hammaslääkäri Merja Vallinmäki.

– Meillä purettiin tutkimusjonoja reilu vuosi sitten niin, että kaikkiaan tuhannelle asiakkaalle laitettiin aika kirjoihin. Nyt hoidetaan vielä jonkin verran niitä "häntiä", Vallinmäki kertaa.

– Ajan saa nyt parin-kolmen kuukauden päähän. Kun se menee niin kauas, niin ymmärrettävää on, että unohtumisia sattuu.

Torniossa ja myös muissa seudun kunnissa on pyritty tehostamaan hammashuollon ajankäyttöä muun muassa soittelemalla seuraavana jonossa olevia asiakkaita tuoliin, jos edellinen asiakas jääkin tulematta.

– Jos tuolissa olevalla asiakkaalla on tiedossa olevia toimenpiteitä, niin pyrimme mahdollisuuksien mukaan täyttämään käytettävissä olevaa aikaa tekemällä niitä ikäänkuin etukäteen, kertoo Vallinmäki.

Vallinmäen mukaan ilman perumista käyttämättä jää kuitenkin yhä liian monta aikaa.

Sakkomaksu auttaa muistamaan - mutta ei tehoa aivan aina

Esimerkiksi Kemissä ja Tervolassa perumatta ja käyttämättä jääviä aikoja on hammaslääkärien tutkimusajoista muutaman prosentin verran. Noin puolet kalenterin aukoista sattuu koululaisille.

– Emme ole kokeneet, että tässä olisi mitään isoa ongelmaa. Muutama vuosi takaperin kokeilimme tekstiviesteillä toimivaa muistutusjärjestelmää, mutta siinäkin tuli teknisiä hankaluuksia, kertoo Kemin ylihammaslääkäri Arto Karjalainen.

– Sakkomaksu on vaikuttanut jonkin verran, mutta kaikkiin sekään ei pure. Unohtumisia sattuu, eikä niistä aivan täysin voi päästä koskaan eroon, Karjalainen toteaa.

Erityisille toimille asiassa ei nähdä tarvetta - tosin Torniosta tutut keinot ovatkin jo käytössä Kemissä ja Tervolassa.

Meri-Lapin kunnissa peritään ilman perimistä käyttämättä jääneestä hammashuollon tutkimusajasta sakkomaksu, joka on lain mukaan enintään 36,20 euroa.

Pohjois-Ruotsiin rakennetaan lisää palvelinkeskuksia. Brittiläinen Hydro 66 -yhtiö on ilmoittanut, että se laajentaa toimintaansa Bodenissa ja rakentaa kaupunkiin oman tietokonesalin.

Uutta investointia ovat edesauttaneet muun muassa alhainen sähkönhinta ja vesivoiman läheisyys. Radio Norrbottenin mukaan 8000 neliömetrin suuruinen halli valmistuu ensi keväänä.

Yhteisöpalvelu Facebookilla on Luulajassa yksi konesali ja yhtiö ilmoitti aiemmin tänä vuonna, että se rakentaa kaupunkiin myös toisen palvelinkeskuksen.

Lue lisää Radio Norrbottenin sivuilta

Keminmaa järjestää kuntalaisilleen avoimia kahvi- ja keskustelutilaisuuksia, joissa pohditaan muun muassa eri palveluiden kehittämistä.

Kahvittelutilaisuus järjestetään torstaina 16.30 alkaen. Kirjasto- ja nuorisotalon yläkerrassa pidettävän tilaisuuden aiheena ovat ikäihmisten palvelut.

6.marraskuuta kahvittelutilaisuudessa keskustellaan päihde- ja mielenterveyspalveluista ja 13.marraskuuta lasten ja nuorten palveluista.

Maatilojen peltoalavalvonta on loppusuoralla Lapissa. Kaikki maastokäynnit on tehty, mutta paperitöistä on kesken vajaa neljännes.

Peltoalavalvonnassa oli tänä vuonna noin 130 maatilaa. Lapin Ely-keskuksen mukaan määrä on edellisvuosien tasoa.

Valvottavaa riittää vielä

Sen sijaan maatilojen ristiintarkastukset ovat vielä pahasti kesken Lapissa. Valvontaan tuli 160 tilaa, joista puolet on käyty läpi.

– Tiloja ristiintarkastetaan muun muassa pinta-alavirheiden ja epäselvien peltolohkojen takia, kertoo valvontapäällikkö Vili-Matti Kraatari Lapin Ely-keskuksesta.

Maanviljelijöille tilan joutuminen ristiintarkastuksen tarkoittaa, että tilan EU-tuet maksetaan myöhemmin kuin muille tiloille.

– Ristiintarkastuksissa käydään läpi vain epäselvät kohteet, joten tarkastukset etenevät nopeammin kuin koko tilan peltoalavalvonta, muistuttaa Kraatari.

Syyskuussa Lapissa sattui vähemmän vakavia liikenneonnettomuuksia kuin vuotta aiemmin.

Kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli Lapissa syyskuussa 1, kun edellisvuoden syyskuussa niitä oli 3.

Henkilövahinkoihin johtaneita onnettomuuksia oli 18, viime vuoden syyskuussa määrä oli 22.

Tammi-syyskuun aikana Lapin liikenteessä on kuollut kahdeksan ihmistä ja loukkaantunut 231 ihmistä.

Koko maassa kolareissa on kuollut 165 ihmistä, mikä on 15 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi-syyskuun välillä. Loukkaantuneiden määrä on puolestaan hieman kasvanut.

Tiedot ovat Tilastokeskukselta.

KORJAUS 23.10.2014 kello 12.10: Lapin tieliikenteessä on syyskuun loppuun mennessä kuollut kahdeksan ihmistä, ei seitsemän. Loukkaantuneita oli 231, ei 152. Pahoittelemme virhettä.