Meri-Lapin kuntajakoselvityksen kuntalaistilaisuus pidetään Tervolassa torstaina. Tilaisuus pidetään kello 17-19 Tervolan kunnanvaltuuston istuntosalissa.
Kuntalaistilaisuudet jatkuvat 19. marraskuuta Torniossa ja seuraavana päivänä Ylitorniolla.
Kuntajakoselvitystä koskevaan nettikyselyyn voi vastata kehittämiskeskuksen ja kuntien nettisivuilla 10. marraskuuta saakka. Tähän mennessä on tullut 1050 vastausta.
Neljä rattijuoppoa antoi positiivisen tuloksen huumepikatestissä Kemissä keskiviikon ja torstain välisenä yönä. Kiinnijääneet olivat 20 - 30 -vuotiaita miehiä eikä heillä ollut ajokorttia.
Kaksi miehistä jäi kiinni Rytikarissa yöllä puolikahden klo aikaan, kun henkilöauto hinasi toista henkilöautoa.
Sirkka Ponkala oli sodan aikana torniolainen teinityttö ja hän muistaa, kuinka venäläiset yrittivät pommittaa Suomen ja Ruotsin välisen rautatiesillan.
Kuultuaan uutisen Tornionjoesta keskiviikkona löytyneestä pommista hän alkoi pohtia, voisiko hänen muistamansa tapahtuma liittyä löytöön.
Talvivaaran kaivoksen alasajo tuntuisi voimakkaimmin Sotkamossa ja Kajaanissa, mutta vaikutus olisi vakava koko Kainuun aluetaloudelle. Kaivoksen noin 500 työntekijästä noin 150 asuu Sotkamossa, minkä lisäksi kaivos on työllistänyt lukuisan joukon kainuulaisia alihankintayrityksiä. Kajaanissa työntekijöistä asuu noin 250. Teollisten työpaikkojen kerrannaisvaikutukset aluetalouteen ja työllisyyteen ovat olleet suuret. Työ- ja elinkeinoministeriön arvio on, että mikäli kaikki työntekijät joutuisivat työttömiksi konkurssin takia, seudulta katoiasi lyhyellä aikavälillä jopa 700 työpaikkaa.
Sotkamon kunta on tiedotteessaan huolissaan talouden lisäksi työntekijöiden tulevaisuudesta.
– Otamme Sotkamossa ja Kajaanin seudulla tervetulleena vastaan valtion väliintulon teollisuustyöpaikkojen säilyttämiseksi. Valtion toimenpiteet vähentävät merkittävästi konkurssin suoria taloudellisia ja esimerkiksi työntekijä/perhekohtaisia vaikutuksia, toteaa kunnanjohtaja Petri Kauppinen tiedotteessa.
Talvivaaran kaivosyhtiön loppuminen merkitsisi Kajaanin kuntaverokertymään jopa 2,5 miljoonan euron lovea, Sotkamon kuntaveroon tulisi välittömästi noin 1,2 miljoonan euron vähennys vuodessa.
Sotkamon tiedotteessa kiitelläänkin valtion väliintuloa. Valtion julkisuuteen tuoma suunnitelma kaivoksen toiminnan jatkamisesta ja valtion merkittävä panostus lieventävät kuitenkin merkittävästi kaivosyhtiön konkurssin taloudellisia vaikutuksia. Kaivostoiminta jatkuu valtion tuella ja työllistää edelleen suuren joukon kaivosyhtiön palveluksessa olleita.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Anne Lukkari tuo tiedotteessa esiin huolensa tilanteesta.
– Olemme läheltä seuranneet yhtiön tilannetta ja kaikkia niitä vaikeuksia, mitä toiminnassa on ollut. Viimeisimmän vuoden aikana on toki osattu pelätä pahinta. Mielestäni valtiovallalle on syytä esittää kiitos nopeasta reagoinnista ja toimenpiteistä asian hoitamiseksi. Tärkeintä on se, että jatkossa pystytään sekä talousasioiden että ympäristöasioiden hoito ratkaisemaan kestävästi parhaalla mahdollisella tavalla.
Kunnanjohtaja Kauppinen kääntää tiedotteessa katsetta tulevaisuuteen.
– Nyt tarvitaan erityisen vahvaa uskoa tulevaisuuteen ja kaikkien toimijoiden on mahdollisuuksien mukaan luotava uusia elämisen ja työnteon mahdollisuuksia. Kainuu tarvitsee jatkuvasti uusia avauksia ja isoja tekoja, jotta koko maakunnan tulevaisuus voidaan edes jollakin tavalla turvata. Asioita oikein tekemällä ja investoinneilla on varmistettava, että Kainuu ja Kainuun talous on iskussa kun talouskasvu lopulta alkaa.
Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen sanoo konkurssipesän olevan jatkossa ELY-keskuksen kumppani Talvivaaran asioissa.
– Louhinta ja siihen liittyvä kokonaisuus ei ole ollut käynnissä Talvivaarassa. Vesienhallinnan kannalta nykyisen toiminnan on jatkuttava keskeytyksettä.
Pääkkönen korostaa, että käynnissä olevat ELY-keskusten yhteistoimintaneuvottelut eivät vie resursseja Talvivaaran valvonnasta missään tilanteessa.
– Saamme tarvittavat rerussit Talvivaara-asioiden hoitamiseen. Piikki on auki niin sanotusti.
Pääkkösen mukaan ympäristölupien on oltava voimassa velvoitteineen niin konkurssipesässä kuin mahdollisella toiminnan jatkajalla. ELY-keskus valvoo Talvivaaran toimintaa nyt ja jatkossa kaikissa olosuhteissa.
– Kolme valvojaa ovat pelastuslaitoksen kanssa olleet paikalla koko päivän, ja kriittisiä toimintoja on kartoitettu. Konkurssitilanteessa monen urakoitsijan sopimussuhde päättyy, heti tai tämän viikon lopussa. Vesienkäsittelyn jatkuminen keskeytyksettä on välttämätöntä.
Talvivaaran kaivosalueelle on ELY-keskuksen mukaan varastoituna noin seitsemän miljoonaa kuutiota ylimääräisiä vesiä.
– Vettä varmasti tulee lisääkin, ja nyt valmistaudutaan jo ensi kevään tulviin, Kainuun ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Pääkkönen kertoo.
Pääkkönen kertoo, että Talvivaaran kaivosalueella on viime aikoina työskennellyt urakoitsijat mukaan lukien noin 600 henkilöä.
– Olemme tänään kuulleet, että mahdollisesti konkurssitilanteessa pesä pyrkii löytämään toiminnalle jatkajan. Jos jatkajaa ei löydy, on kaivoksen sulkemistoimenpiteet suunniteltava huolellisesti. Se tulee kestämään muutaman vuoden, koska sulkeminen pitää suunnitella ja tehdä yksityiskohtaisesti lupien mukaisesti.
– Talvivaaran kohdalla kaivoksen sulkeminen ei ole on–off-kysymys. Etenkin liuoskierron hallinnan ja vesien kokonaishallinnan kannalta Talvivaara vaatii erityistoimenpiteitä, Kari Pääkkönen sanoo.
ELY-keskus on varautunut teettämään kaikki turvallisuuden takaamiseksi tarvittavat toimenpiteen kaivosalueella.
– Ennen kaikkea toivomme, että jos toiminta jatkuu, niin jatkaja kykenee tekemään alueella kaikki ne ympäristöturvallisuutta lisäävät, ja ympäristöriskejä vähentävät toimenpiteet kokonaisvesitaseen hallitsemiseksi, Pääkkönen sanoo.
Pääkkösen mukaan kaivostoiminnan jatkajan löytyessä vaikutukset Kainuun aluetalouteen ja työllisyyteen jäävät suhteellisen vähäisiksi. Kainuun TE-toimiston kirjoilla on tällä hetkellä 38 Talvivaarasta viime vuonna irtisanottua henkilöä työttöminä työnhakijoina. Lomautettuja on kirjoilla 15. Talvivaaran alihankintayrityksistä työttömänä on 13 henkilöä. Välillisesti kaivos on työllistänyt Kainuussa arviolta 1 000 henkilöä.
Tornionjoen tulvasuojeluruoppausta tekemässä olleet Terramaren työntekijät kokivat ikävän yllätyksen varhain keskiviikkoaamuna, kun kauha nosti pohjasta metallisen, pommia muistuttavan lieriön.
– Pohjasta nousi epäilyttävän näköinen esine, noin metrin mittainen pyöreä teräsmurkula. Heti epäiltiin, että se on lentopommi. Otimme siitä valokuvat ja teimme heti ilmoituksen viranomaisille, kertoo Terramare Oyn työmaapäällikkö Reijo Kultalahti aamun tapahtumista.
Hänen mukaansa työt keskeytettiin heti.
– Suomen poliisille ilmoitettiin ja sieltä oltiin yhteydessä Ruotsin poliisiin, koska nyt oltiin Ruotsin aluevesillä ja se on heidän hommansa hoitaa se pommi sieltä pois.
Ruotsin puolustusvoimien raivaussukeltajat saapuivat paikalle Tornionjokisuulle alkuiltapäivästä. Luutnantti Anders Erikssonin mukaan kuvien perusteella esine näyttää olevan lentopommi.
– Olemme toistaiseksi nähneet siitä vain kuvia, mutta niiden perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että kyseessä on pommi, sanoo Eriksson.
Sitä on vielä vaikea arvioida, kuinka räjähdyskykyinen se on vietettyään pohjassa vuosikymmeniä.
– Aluksi se täytyy tietysti määrittää tarkasti, mikä siellä pohjassa on. Sukeltajat tarkastavat tilanteen ja sitten päätämme, voidaanko pommi räjäyttää paikalla vai täytyykö se siirtää muualle.
– Niin ei saa tapahtua, Rautajoki jyrähtää.
Rautajoen mukaan valtion on nähtävä Sokli sijoituksena. Hänen mukaansa Soklin kaivos poikisi töitä myös laajemmalle kuin pelkästään Savukoskelle ja sen lähiseudulle.
– Metsolta tulisi murskaimet ja Sandvikilta porat Tampereelta, Outoteciltä tulisi laitteita Outokummusta Pohjois-Karjalasta ja Normetiltä koneita Iisalmesta. Kaikkien näiden kuljettaminen Sokliin työllistäisi kuljetusliikkeitä eri puolilla maata. Kaikkiaan Sokli toisi töitä sadoille eteläisemmässä Suomessa, Rautajoki sanoo.
Lannoiteyhtiö Yara on yrittänyt saada valtiolta rahaa kaivosradan rakentamiseksi Sokliin. Päätöksiä on odotettu hallituksen talouspoliittiselta ministerivaliokunnalta.
– Ei ole kuulunut rahoja valtiolta.
Rautajoki kuitenkin muistuttaa, että Lapissa toimivat kaivokset jatkavat toimintaansa Kainuun Talvivaaran kaivoksen konkurssiin hakeutumisesta huolimatta.
– Kittilän ja Kevitsan kaivokset laajentavat ja Outokummun kromikaivos on hyvässä iskussa.
Lapin kauppakamarin toimitusjohtajan mukaan Talvivaaran konkurssi aiheuttaa kolauksen Suomen maineelle kaivosmaana.
– Suomi on ollut ykkösmaa kaivostoiminnalle. Tulemme ryminällä alas.
Laitoksen varsinaiseen koeajoon on määrä päästä kahden kolmen viikon päästä. Runsaan 30 miljoonan euron investointi synnyttää Kemijärvelle ehkäpä maailman nykyaikaisimman sahan ja siihen liittyvän liimapuutehtaan, sanoo Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio.
Kylävainion mukaan koko laaja puunkäsittely tulee saman katon alle, mikä hänen mukaansa on ainutlaatuista maailmassa. Hän luettelee: tukkien kuorinta, sahaus, tuorelajittelu, rimoitus, kuivalajittelu, paketointi, sekä lamellien höyläys, liimapuun valmistus...
Kylävainio tähdentää, että nykyaikaisella sahalla on myös erittäin huolellinen laadunvalvonta ja siihen Keitelekin panostaa.
– Tukki mitataan tarkoin ja se myös läpivalaistaan mahdollisten sisäisten vaurioiden tunnistamiseksi.
Kylävainion mukaan Kemijärven sahalla tehdään varsin perusteellinen koeajo ennen varsinaista tuotantoa. Alueen lämpölaitos käynnistetään 8. joulukuuta ja sahatyöt alkavat yhdessä vuorossa tammikuun alusta.
Kemijärvelle sahalle koulutetaan parhaillaan kolmeakymmentä henkilöä. Heidät on valittu yli kolmensadan hakijan joukosta. Lisäksi alueella tulee työskentelemään muutamia jo valmiita ammattihenkilöitä.
Nuo tulevat, uudet sahatyöntekijät ovat parhaillaan Lapin ELY-keskuksen järjestämässä rekry-koulutuksessa. Ilkka kylävainion mielestä se on yritykselle kätevä ja taloudellinen tapa saada hyviä työntekijöitä. Oppilaalle koulutus antaa laajan ja kattavan valmiuden ammattityöhön. Opiskelu tapahtuu saha-alueella; käytännön työt kentällä ja teoriaopiskelu sellun entisessä konttori- ja ruokalarakennuksessa.
– Puolet porukasta on ollut kaksi viikkoa Keiteleellä tutustumassa sahaustoimintaan. Ja toinen puolisko porukasta tulee näiden lähdettyä, kertoo johtaja Ilkka Kylävainio.
Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja Ilkka Kylävainio sanoo, että ihmisten töihin otto ei jää tähän. Seuraava rekrytointi on keväällä, jolloin yritys hakee myös kolmeakymmentä henkilöä liimapuutehtaalle.
– Heille on räätälöity ihan oma koulutuksensa.
Liimapuutehtaan on määrä aloittaa Kemijärvellä ensi kesänä.
Simossa on verotus kiristymässä. Kunnanhallitus esittää, että ensi vuonna Simossa tuloveroprosentti olisi 21,75 eli puoli prosenttiyksikköä nykyistä korkeampi. Mikäli valtuusto hyväksyy veronkorotuksen, nousee tulovero Simossa jo toisena vuonna perättäin. Vuonna 2013 prosentti oli vielä 20,75.
Myös kiinteistöveroja ollaan Simossa korottamassa. Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentiksi esitetään 0,45 prosenttia (nykyisiin 0,35). Muun kuin vakituisen asunnon veroprosentti on esityksen mukaan 1,05 (0,90), yleinen kiinteistövero 1,20 (0,90) ja voimalaitoksen 2,85 (0,00). Yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia kiinteistöjä ei Simossa ensi vuonnakaan aiota verottaa.
Kunnanhallitus otti kantaa uuden kunnanjohtajan valintaa ja päätti esittää, että tehtävään valittaisiin joko Petri Luukkonen tai Pekka Reiman. Kunnanhallitus haastatteli kuusi hakijaa, joista se päätyi esittämään kahta nimeä eläköityvän Esko Tavian seuraajaksi.
Luukkonen on oululainen filosofian maisteri ja Reiman mikkeliläinen diplomi-insinööri.
Valtuusto päättää uudesta kunnanjohtajasta seuraavassa kokouksessaan puolentoista viikon päästä. Kunnanhallituksen esitys ei sido valtuuston käsiä millään tavalla, vaan se voi valita kunnan johtoon kenet tahansa virkaa hakeneen tai halutessaan vaikka hakijoiden ulkopuolelta.
Simon kunnanjohtajan paikkaan tuli 17 hakemusta.
Simossa television näkyvyydessä esiintyneitä ongelmia on käsitelty kunnanhallitusta myöten. Viime aikoina tuulipuistokunnaksi profiloituneessa Simossa osa asukkaista on epäillyt, että tv-kuvan kanssa ilmenneet vaikeudet johtuvat tuulivoimaloista.
– Digitan selvityksen mukaan tuulivoimalat voivat aiheuttaa häiriöitä erityisesti jos tuulivoimala sijoittuu lähettimen ja vastaanottimen väliin, sanoo liiketoimintapäällikkö Hanna Niiranen Digitasta.
Niiranen kertoo, että mittausten mukaan eniten ongelmia on noin viiden kilometrin etäisyydellä lähettimestä.
Digita ja tuulipuistojen rakentajat ovat tietoisia ongelmien mahdollisuudesta.
– Neuvottelemme yhtiöiden kanssa jo ennen tuulipuistojen rakentamista ja selvitämme, kuinka ongelmia voidaan vähentää ja ratkaista, kertoo Niiranen.
Ratkaisuna on usein uuden täytelähettimen pystyttäminen tai entisten lähettimien tehjon nostaminen.
– Tuulipuistot tulevat yleensä syrjäseudulle ja monesti alueille, joissa signaali on jo ennestään heikko, sanoo järjestöpäällikkö Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistyksestä.
– Olemme järjestönä olleet tiiviisti yhteydessä Digitaan. Lisäksi olemme kannustaneet jäsenistöämme kiinnittämään huomiota tv-näkevyyteen, kertoo Paalatie.
Käytännössä yhteystyö tarkoittaa muun muassa maastossa tehtäviä signaalin vahvuusmittauksia. Teknisesti televisiosignaaliin liittyvät ongelmat on yleensä helppo ratkaista.
– Eivätkä ratkaisut ole niin kallita, että ne kaataisivat tuulipuistohankkeita, sanoo Paalatie.
Simossa näkyvyysongelmat on siirretty kunnan teknisen puolen selvitettäviksi.
Tornionjoesta keskiviikon ja torstain välisenä yönä löydetty pommi on tuhottu räjäyttämällä torstaina illalla. Ruotsin puolustusvoimien raivaussukeltajat onnistuivat räjäyttämään hallitusti 250 kilon lentopommin iltayhdeksän aikoihin.
Veden alla tuhotusta pommista ei Radio Norrbottenin mukaan ole mahdollista päätellä sen alkuperää.
Poliisi saa loppuvuoden ja ensi vuoden aikana uusia apuvälineitä liikenteen valvontaan.
Oulun poliisin testaamat rekisterikilpien lukulaitteet tulevat leviämään lähes kaikkiin poliisiautoihin ja koko Suomeen. Oulun testijakso on ohi ja laite on todettu käteväksi apuvälineeksi. Laite kuvaa rekisterikilvet ja kertoo esimerkiksi onko auto katsastettu, onko verot maksettu tai vaikkapa senkin onko auton omistajaa syytä jututtaa jonkin muun asian takia.
Ylikomisario Marko Törmänen Oulun poliisista kertoo, että laitetta on koeaikana käytetty muuhunkin kuin autojen rekisteritietojen ja omistajien tietojen pikahakuun.
– Sitä on käytetty muun muassa liikenteen valvonnassa keskinopeuden mittaukseen ja ajotapavalvontaan. Sitä voidaan myös käyttää hälytyspaikalla taltiointiin ja sillä saa otettua hyviä stillkuvia, luettelee Törmänen.
Kokeiluaikana käyttäjien palaute on ollut hyvää.
– Sen verran mitä olen jutellut niin kaikki sanovat, että ei me enää laitetta anneta pois. Sekin kuvastaa sitä, että se on ollut hyvä apuväline.
Ylikomisario Marko Törmänen on tyytyväinen myös siihen, että autoihin on tulossa lisää tarkkuusalkometrejä. Kun ne ovat käytössä niin kaikkia rattijuoppoepäiltyjä ei tarvitse enää kuskata laitokselle verikokeeseen. Väliaikaisia ajokieltoja voidaan määrätä saman tien.
Ylikomisario Marko Törmänen Oulun poliisista kertoo, että tarkkuusalkometri on kuitenkin niin suuri laite, ettei sitä kaikkiin partioautoihin edes voi sijoittaa.
– Tämä siirrettävä tarkkuusalkometri vaatii Maija-tyyppistä autoa. Henkilöautoihin se ei sovellu tällä hetkellä. Oulun poliisilaitoksen autoissa on käytössä tällä hetkellä kaksi siirrettävää tarkkuusalkometriä ja ilmeisesti ensi vuoden aikana näiden kahden lisäksi alkometrit saadaan käyttöön kolmeen tai neljään uuteen autoon, arvioi Törmänen
Hyväntekeväisyysjärjestö Plan valitsi Nenäpäivä-tapahtumakaupungeikseen tänä vuonna Kemin ja Turun. Kemin Nenäpäiväryhmään on lähtenyt Planin vanavedessä mukaan iso joukko alueen yhdistyksiä, yrityksiä ja kaupunkilaisia.
Paikallinen Nenäpäivän päätapahtuma pidettiin Kemin kulttuurikeskuksessa 24. lokakuuta.
Kemin Nenäpäiväryhmän nenäilyt ovat nähtävillä perjantai-illan suuressa Nenäpäiväshow:ssa, joka tulee YLE TV 2:lla klo 19 alkaen.
Suoraa Nenäpäivä-lähetystä ovat isännöimässä tutut hahmot. Mukana ovat mm. Jope Ruonansuu, Robin, Krista Siegfrids, Sanna Stellan, Iina Kuustonen, Pirkka- Pekka Petelius, Janne Kataja, Sami Hedberg, Sanna Stellan ja Krisse Salminen.
Katso tästä linkistä Kemin Nenäpäiväryhmän video, jossa käydään niin taivaankannella, vesillä kuin myös maan alla.
Nenäpäivä nettisivulta löydät ohjeet, kuinka voit lahjoittaa ja olla hyväntekijä.
Teräsyhtiö Outokumpu on saanut tunnustusta ympäristöasioiden hoitamisestaan.
Kansainvälinen kromialan järjestö on palkinnut Outokummun Tornion tehtaat pitkäaikaisesta ja onnistuneesta työstä merialueen suojelemisessa.
Järjestön mukaan Outokumpu on pitänyt jätevesipäästöt matalina jo yli kymmenen vuoden ajan, vaikka tehtaan tuotantomäärät ovat kasvaneet.
Vuosilomia ei ole juuri siirretty Meri-Lapissa sairauslomien vuoksi. Esimerkiksi Outokummusta ja Stora Ensolta kerrotaan, että kesäloman siirtämismahdollisuutta sairauden vuoksi on käytetty vain yksittäisiä kertoja.
Myös Lapin yrittäjäjärjestöstä arvioidaan, että alueen pienyrityksissäkään ei loman siirto-oikeutta ole juuri käytetty.
Nykylain mukaan vuosiloman aikana sairastunut voi siirtää lomaansa sairastumisen vuoksi jo yhden päivän sairastamisen jälkeen. Aikaisemmin lomaa saattoi siirtää vasta viikon sairastamisen jälkeen.
Sankarikoira Roima teki palkintoon johtaneen urotekonsa syksyisenä pakkasyönä Torniossa viime vuonna.
14-vuotias tyttö oli kadonnut viikonlopun alkaessa. Maanantain vastaisena yönä tyttö soitti hätäkeskukseen ja kertoi jalkojensa olevan tunnottomat. Olinpaikka jäi epäselväksi, koska puhelimesta loppui virta kesken puhelun. Hätäkeskus kuitenkin paikansi puhelimen Vapaudenkadun ja Oravaistenkadun risteykseen.
Apuun hälytettiin kaksi poliisipartiota, joiden mukana oli tuore huumekoirien Suomen mestari Roima Kemin poliisiasemalta.
Roima päästettiin vapaaksi etsimään kadonnutta. Koira löysi tytön hieman alle kahdessa tunnissa Pohjan Stadionin urheilukentän laidalta talviteloille laitetun paksun patjan sisältä. Kylmettynyt tyttö toimitettiin ambulanssilla sairaalaan. Lämpötila oli löytöhetkellä pakkasen puolella.
Sankarikoira-arvon voivat saada koirat, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Tänä vuonna Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa Koira2014-tapahtumassa. Tapahtuma järjestetään 7. joulukuuta Messukeskuksessa Helsingissä. Kennelliitto palkitsee myös 17 kunniamaininnan saanutta koiraa.
Nykyään Roima palvelee Oulun poliisilaitoksella.
Yle / Jyri Salonen
Korjattu 7.11.2014 13:00 Kennelliitto palkitsee 18 sankarikoiraa, ei 20.
– Asko Suikkanen on ansioitunut työelämän tutkija, joka on pitkän uransa aikana ehtinyt tarkastella suomalaista työelämää ja työmarkkinoita monelta eri kannalta, palkinnon perusteluissa todetaan.
Suikkanen on tutkinut työsuojelua, kuntoutusta, työelämän riskejä, työuria, siirtymien työmarkkinoita, liikkuvaa työvoimaa, eri ikäluokkien työmarkkinaosallistumista sekä työn ja sosiaalisen hyvinvoinnin suhdetta. Suikkanen on toiminut Lapin yliopistossa sekä sosiaalipolitiikan että sosiologian professorina. Hän on ohjannut uusia työelämän tutkijoita sekä Lapin yliopistossa että valtakunnallisesti muun muassa Työverkko-tutkijakoulun kautta.
Palkinnon saajan valitsi sosiaalipolitiikan professori Jouko Nätti Tampereen yliopistosta.
– Asko Suikkanen on laaja-alainen työelämän tutkija, innostava ja kriittinen opettaja sekä aktiivinen ja itsensä likoon laittava, yhteiskunnallisiin epäkohtiin pureutuva keskustelija. Hän ansaitsee elämäntyöllään työelämän tutkijan palkinnon vuonna 2014, Nätti toteaa Lapin yliopiston tiedotteessa.
Suikkanen jatkaa aktiivista tutkijanuraansa eläkkeelle jäätyäänkin. Hän on myös suosittu luennoitsija ja median käyttämä asiantuntija, joka osaa kertoa keskeisistä työelämän muutoksista kansantajuisesti.
Palkinto luovutettiin Työelämän tutkimuspäivillä Tampereen yliopistossa perjantaina.
Vuoden Työelämän tutkijan tunnustuspalkinto on jaettu vuosittain vuodesta 2008.
Tornionjoen pohjasta löytyneen lentopommin alkuperä jäi selvittämättä. Pommin kuoresta ei löydetty merkintöjä tai muuta tarkan tunnistamisen mahdollistavaa.
– Valitettavasti pommi oli niin huonossa kunnossa, että tarkkaa tunnistamista ei pystytty tekemään sen ollessa joen pohjassa, kertoo raivaustöihin osallistunut luutnantti Anders Erikssonin Ruotsin puolustusvoimien raivaussukeltajadivisioonasta.
Ruoppaustöiden yhteydessä löytynyt räjähde osoittautui noin 250 kilon painoiseksi lentopommiksi. Pommi purettiin räjäyttämällä torstai-iltana yhdeksän aikoihin.
Räjähdyksen aiheuttama paine tärisytti ikkunoita ja ääni kuului ainakin reilun kolmen kilometrin päähän Hellälään saakka.
Ruoppaustyöt pääsivät jatkumaan heti raivaustyön päätyttyä puolilta öin.
Paavo Värynen vetäytyy Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajakilpailusta. Blogissaan Väyrynen perustelee päätöstään sillä, että hänen ehdokkuutensa on herättänyt vastarintaa. Väyrysen mukaan vastustajat ovat muun muassa levittäneet valtuuston jäsenten keskuuteen harhaanjohtavaa tietoa puheenjohtajan valinnasta.
Väyrysen mukaan vastustajille näyttää olevan tärkeintä estää hänen valintansa merkittävään tehtävään. Sääntömuutoksen jälkeen puoluevaltuuston puheenjohtajan rooli on korostunut. Tehtäviin kuuluu muun muassa hallitusneuvotteluihin osallistuminen.
Väyrynen kertoo keskittyvänsä nyt eduskuntavaalityöhön Lapin vaalipiirissä ja tavoittelevansa ulkoministerin paikkaa seuraavassa hallituksessa.
Ruotsin radio on antanut tunnustuksen Meän raation Bertil Isakssonille meänkielisestä työstä. Bertil Isakssonia kiitetään toimittajaksi, joka uupumattomalla innolla ja taidokkaalla ilmaisukyvyllään elvyttää ja kehittää meän kieltä tuleville sukupolville.
– Tietysti olen iloinen! Olen iloinen siitä, että meänkieli huomioidaan, Isaksson sanoo. Hänen mukaansa meänkieli on ollut piilossa, mutta ihmisten sisukkuus ja rakkaus meän kieltä kohtaan on nostanut kielen arvoonsa.
Bertil Isakssonin ääni on hyvin tuttu myös Suomen puolella. Yli 20 vuoden ajan hän on kertonut viikoittain Norrbottenin kuulumisia Yle Perämeressä ja Yle Lapissa.
Ruotsin radio on jakanut kielipalkintoja vuodesta 1987 alkaen edistääkseen kielen kehittämistä. Tänä vuonna yksi palkinnoista myönnettiin ensimmäistä kertaa muulle kuin ruotsinkieliselle toimittajalle.