Ensi kesänä Simojoessa on jälleen runsaasti yksivuotiaita lohenpoikasia, jos luonnonolosuhteet ovat olleet tänä syksynä lohen kudulle optimaaliset.
Simojokeen palaava lohimäärä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja mennyt kesä päättyi uuteen ennätykseen. Riistan- ja kalantutkimuslaitoksessa hyvän kehityksen on odotettu näkyvän myös kesän vanhojen lohenpoikasten tiheydessä, mutta näin ei välttämättä ole ollut.
Tutkijoiden mukaan muun muassa kudun aikaisilla luonnonolosuhteilla näyttäisi olevan iso merkitys Simojoen lohikannan kehitykseen. Luultavasti jokiveden korkeus syksyllä vaikuttaa siihen, miten emolohien kutu onnistuu.
Veden korkeudella on väliä
Tutkija Erkki Jokikokon mukaan toissa syksynä joessa oli kutuaikaan vettä runsaasti ja lohi kuti ilmeisesti laajalle alueelle rantoja myöten. Koska Simojoessa virtaamaolosuhteet ovat äärevät, niin pienentyneen virtaaman vuoksi osa mädistä jäi talvella kuiville ja se jäätyi, eikä odotettua poikastiheyden kasvua näkynyt.
– Sen sijaan viime syksynä kutu tapahtui vähän veden aikaan, eli tällöin mäti oli ikään kuin turvassa talven ajan joen keskiuomassa, ja poikasia syntyi runsaasti. Tämä saattaa selittää erot lohen poikastiheyksissä, vaikka kutukannan koko oli molempina vuosina jokseenkin saman suuruinen, pohtii Jokikokko.
Hänen mukaansa ainakaan muuta selvää eroa ei luonnonolosuhteissa ole todettu vuosien välillä.
Syksyllä vettä oli vähän
Simojoella moni asia lohen selviämisessä on kiinni sattumasta kuten luonnossa yleensäkin.
Joki on kuitenkin pieni, joten sattuman vaikutus - onpa kyse jokiveden korkeudesta kutuhetkellä tai sitten merikalastuksen vaikutuksesta joen omaan lohikantaan, on suurempi kuin esimerkiksi kertaluokkaa suuremmalla Tornionjoella.
– Esimerkiksi merialueella on edelleen sen verran pyyntikapasiteettia, että merikalastus saattaa jossain tilanteessa lohkaista Simojoen emokaloista suuren osan vaikka yhdellä kertaa, toteaa Jokikokko.
Tänä syksynä Simojoessa on ollut jälleen kohtalaisen vähän vettä siinä vaiheessa, kun lohet ovat laskeneet mätinsä. Eli jos virtaamateoria pitää paikkansa, niin ensi kesänä Simojokeen syntyisi jälleen runsaasti lohenpoikasia, koska joessa on ollut emolohia kutemassa ennätysmäärä.
Kalastus on vähentynyt
Simojoella näyttää myös siltä, että lohet saavat olla rauhassa virkistyskalastajilta. Simojoelle on nimittäin myyty viime vuosina keskimäärin kolmasosa kalastuslupia siitä määrästä kuin huippuvuosina 2000-luvun taitteessa.
Jokikokon mukaan Simojoen poikastuotanto lähentelee jo maksimia mutta toistaiseksi kaikki perustuu arvioihin.
– Kaikuluotauksen perusteella tiedetään, että viime kesänsä jokeen nousi reilut 3000 lohta ja todennäköistä on, että kovin paljon suurempiin lukemiin ei nykytilanteessa päästä.
Simojokeen palaava lohimäärä on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja edelliskesä päättyi uuteen ennätykseen. Hyvän kehityksen on odotettu näkyvän myös kesän vanhojen lohenpoikasten tiheydessä, mutta näin ei ole ollut.