Koivu kukkii parhaillaan runsaasti suurimmassa osassa Lappia.
Turun yliopiston siitepölytiedotuksen mukaan kukinta on runsasta Etelä-Lapista aina Sodankylän korkeudelle saakka. Ylempänä Lapissa siitepölyn määrä on toistaiseksi kohtalaista.
Kaukokulkeumien vuoksi koivuallergikot voivat saada oireita koko maassa.
Etelässä koivun kukinta on päättynyt ja puolestaan varhaisimmat heinälajit ovat aloittaneet kukintansa. Maan etelä- ja keskiosissa ilmassa on myös katajan, kuusen sekä männyn siitepölyä.
Yrittäjille suunnatussa kyselyssä hyvin menestyi myös Salla, joka kohensi tulostaan eniten Lapissa edelliseen kyselyyn verrattuna. Kunta paransi niin paljon, että se pääsi valtakunnallisesti kymmenen parhaan tulosta parantaneen kunnan joukkoon.
Kyselyyn saatiin tarpeeksi vastauksia yhdeltätoista Lapin kunnalta. Ranuan ja Tervolan tulokset olivat hyviä, mutta niistä ei kertynyt tarvittavaa 10 vastausta.
Koko maahan verrattuna lappilaiset yrittäjät antoivat kunnille hieman alemman arvosanan. Suomen Yrittäjien järjestämässä kyselyssä Lapin alueella heikoimman arvosanan kunnat saivat yrittäjiltä hankintapolitiikasta.
Lapissa kyselyn tulokset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten.
– On joitakin osa-alueita, missä tilanne on samanlainen tai jonkin verran kehittynyt. Pääasiassa eri osa-alueet ovat kuitenkin yrittäjien arvioiden mukaan vielä siinä asemassa, että parantamisen varaa löytyy, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Pirkka Salo kertoo.
Parempia tuloksia saataisiin aikaiseksi parantamalla kunnanjohtajan, kuntapäättäjien ja yrittäjien välistä vuoropuhelua. Ylitornio teki muutama vuosi sitten kunnan ja yrittäjien kesken sitoumuksen siitä, että kunnan elinkeinopolitiikkaa ja elinvoimaa lähdetään kehittämään yhdessä.
– Kunnanjohtaja lähtee aina yrittäjien hallituksen kokoukseen tai tilaisuuksiin kun kutsu käy. Se luo positiivista ilmapiiriä myös yrittäjien silmissä.
Suomen Yrittäjien Elinkeinopoliittinen mittaristo -kysely järjestetään joka toinen vuosi. Sillä selvitetään yrittäjien ja kuntien yhteistyötä sekä elinkeinopolitiikan tilaa valtakunnallisesti, alueellisesti sekä kuntakohtaisesti.
Stora Enson tehtaalla keskiviikkoiltapäivänä syttynyt tulipalo on sammutettu. Ruotsin televisio kertoi aiemmin, että yksi rakennus olisi ollut ilmiliekeissä Skutskärissä Gästriklandissa.
Tehtaan tuotantopäällikkö kertoi kuitenkin illansuussa, että palo oli keittämöön johtavassa hihnakuljettimessa.
Pelastuslaitoksen mukaan liekit löivät jopa 40 metrin korkeuteen. Korkeat liekit vaikeuttivat pelastustöitä.
Kukaan ei ole loukkaantunut.
Palo syttyi noin kolmelta Ruotsin aikaa. Sammutustöihin osallistui kymmenen paloautoa.
Meri-Lapissa televisiolähetyksissä on torstaina arviolta kolmen tunnin katkos kello 9-16 välisenä aikana.
Katkokset koskevat Ylen kanavia sekä useita kaupallisia kanavia, muun muassa MTV:tä, SUB:ia ja Nelosta.
Myös radiolähetyksissä on kaksi 15 minuutin katkosta huoltotöiden alkaessa ja päättyessä, ja radiokanavat lähetetään alennetulla teholla huollon ajan.
Poliisi valvoi liikennettä keskiviikkona Tervolassa ja pysäytti 35 km/h ylinopeutta ajaneen miehen. Ruotsissa asuva 30-vuotias mies puhallutettiin ja hänelle tehtiin huumepikatesti, joka oli positiivinen amfetamiinille.
Autoon suoritettiin myös paikanetsintä, jonka yhteydessä löytyi huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä. Mies toimitettiin verikokeisiin ja Kemin poliisivankilaan. Lisäksi miehellä ei ollut ajo-oikeutta ja hänellä oli etsintäkuulutuksia Pellossa tapahtuneisiin omaisuusrikoksiin.
Ylitorniolla tehtiin kaksi varkautta 22-23.5 välisenä aikana. Teollisuustiellä sijaitsevalle ekoasemalle murtauduttiin ja asemalta anastettiin noin 3000 kilon painosta romuakkuja.
Myös Käpylänkujalla olleeseen pakettiautoon mentiin luvatta ja autosta anastettiin ainakin Telwin prostart 2824-merkkinen starttiboosteri. Lisäksi auton maalipintaa naarmutettiin, kerrotaan poliisin tiedotteessa.
– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat kasvava ongelma paitsi yksityisille ihmisille, niin koko kansakunnalle. Niistä aiheutuvat vuosittain arviolta 3-4 miljardin euron kustannukset yhteiskunnalle. Koska moni ihminen löytää avun kalevalaisen jäsenkorjauksen kautta, on sitä koskevaa tietoa lisättävä ja toimintamahdollisuuksia edistettävä, Maijala sanoo tiedotteessa.
Asiaa esittää myös Perinnehoitojen neuvottelukunta, jonka jäsen Maijala on.
Kalevalaisessa jäsenkorjauksessa hoidetaan kehon tukirakenteiden virheasennoista aiheutuvia kiputiloja ja aineenvaihduntahäiriöitä. Hoito tapahtuu käytännössä pehmytkudoskäsittelyllä. Perinnehoitojen neuvottelukunnan mukaan kalevalainen jäsenkorjaus ei korjaa leikkaushoitoa vaativaa ongelmaa, mutta sen avulla voidaan korjata monta kiputilaa eikä leikkausta ei välttämättä tarvitsekaan tehdä.
Perinnehoitojen neuvottelukunta esittää muun muassa, että kalevalainen jäsenkorvjaus pitäisi saada terveydenhoidon ammattilaisten täydennyskoulutusohjelmiin. Suomessa on noin 400 kalevalaiseksi jäsenkorjaajaksi kouluttautunutta ihmistä. Lisäksi neuvottelukunta lisäisi lääkäreiden koulutukseen fysioterapiaa nykyistä enemmän.
Keminmaan vasemmistoliiton valtuustoryhmä on valittanut hallinto-oikeuteen hyvinvointilautakunnan erottamiseen liittyvässä kiistassa.
Kunnanvaltuusto asetti pari viikkoa sitten tilapäisen valiokunnan valmistelemaan hyvinvointilautakunnan erottamista, mutta valituksen mukaan päätös on lainvastainen.
Valituksessa vaaditaan, että hallinto-oikeus pysäyttää asian täytäntöönpanon ja keskeyttää asian käsittelyn, kunnes valitus on ratkaistu.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtajan Hannu Roivaisen allekirjoittaman valituksen mukaan päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Asian käsittelyn yhteydessä valtuusto piti useita taukoja, joiden aikana osa valtuutetuista kävi salin ulkopuolella.
Valituksen mukaan nimenhuutoa sen selvittämiseksi, ketkä valtuutetuista lopulta olivat paikalla, ei järjestetty.
Vasemmistoliiton valtuustoryhmä katsoo myös, että niin kunnanjohtaja Mauri Posio kuin kunnanhallitus ja -valtuustokin ovat ylittäneet asiassa toimivaltansa. Valituksen mukaan tilapäinen työryhmä asetettiin nimenomaan valmistelemaan hyvinvointilautakunnan erottamista, ei selvittämään asiaa.
Lisäksi valituksessa vedotaan siihen, että asian valtuustokäsittelyssä käytettiin salaiseksi määriteltyä työsuojelumuistiota, eikä asiaa käsitelty suljetuin ovin.
Pohjois-Suomen vesivoimaloissa tehdään jatkuvaa patoturvallisuustyötä. Suomen suurista vesivoimaloista kaksi kolmasosaa sijaitsee Kemi-, Oulu- ja Iijoen vesistöissä.
Koneistotöiden lisäksi yhtiöt kohentavat patoturvallisuutta. Patojen ja erityisesti tulvaluukkujen kuntoa seurataan säännöllisesti.
– Yksi tärkein asia on tulvaluukkujen kunto. Kemijoellahan tulvaluukut ovat joka kevät toiminnassa ja ne täytyy olla kunnossa, toteaa Pohjolan Voiman ympäristöpäällikkö Aaro Horsma.
Kemin ja Keminmaan rajalla sijaitseva Isohaara on luokiteltu ykkösluokan padoksi, jonka täytyy kestää ja läpäistä kerran 5000 vuodessa tapahtuva tulva.
– Näin ollen kyllä tulvaluukkujen pitää olla kunnossa, Horsma painottaa.
Horsma kertoo, että Isohaaran voimala on rakennettu 1944- 1949. Tuolloin oli pulaa kaikista materiaaleista ja Horsma epäilee, että betoni ei varmaan ole yhtä lujaa kuin nykyään.
– Kyllä siellä rautaa on käytetty niin kuin pitääkin, Horsma lisää.
Horsma selventää, että betoni on materiaali, joka jonkun verran syöpyy voimakkaista virtauksista. Sen vuoksi kaikilla voimalaitospadoilla tehdään aika ajoin vedenalaisia betonipaikkauksia.
– Sen takia tehdään juuri näitä tarkkailuohjelmia ja patoja tarkkaillaan, että viat löydetään riittävän ajoissa ja ne pystytään kunnostamaan, Horsma kertoo.
– Voimalaitospadoilla, varsinkin betonipatojen suhteen, tehdään jatkuvaa kunnossapitotyötä, Horsma jatkaa.
Hallitus on nimittänyt Metsähallitukselle uuden lainsäädännön mukaisen hallituksen. Hallituksen jäsenmäärä kasvoi seitsemästä kahdeksaan. Hallitus on valittu vajaaksi kolmeksi vuodeksi.
Hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen. Varapuheenjohtaja on vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja metsätalousministeriöstä.
Kesäkuun alussa aloittavassa hallituksessa istuvat:
- ylijohtaja Helena Säteri, ympäristöministeriö
- metsänhoitaja Pertti Itkonen, Metsähallituksen henkilöstön edustaja (Akavalaisten yhteistyöryhmä)
- kunnanhallituksen puheenjohtaja Simo Rundgren, Kolari, alueiden edustaja
- hallituksen jäsen Tuija Soanjärvi, Affecto
- hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy
- tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan hallituksen kokoonpanossa on otettu huomioon tuntemus Metsähallituksen tehtävistä ja liiketaloudesta.
Metsähallituksella on suuri merkitys aluetaloudelle erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Uudessa hallituksessa on yksi alueiden edustaja, keskustan es-kansanedustaja Simo Rundgren Kolarista.
Metsähallituksen tehtävänä on käyttää, hoitaa ja suojella hallinnassaan olevaa valtion maa- ja vesiomaisuutta kestävästi. Tässä tehtävässä sen tulee toimia tuloksellisesti, ministeriön tiedote lisää.
Metsähallituksen uusi hallitus kokoontuu ensimmäisen kerran kesäkuussa.
Korjattu kello 15.12 Lisätty kolmas hallitusjäsen Pertti Itkonen.
Valittu joukko torniolaisia pohti keskiviikkoiltana suhtautumistaan turvapaikanhakijoiden tuloon ja kertoi näkemyksiään järjestelykeskuksen ja viranomaisten toiminnasta Turvallisuuskahvila-tilaisuudessa.
Paikalla oli myös asiantuntijoita poliisista, maahanmuuttovirastosta, SPR:stä, Vaasan yliopistosta ja Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Keskustelussa nousi esiin muun muassa se, että torniolaiset olisivat kaivanneet enemmän tietoa siitä, miten viranomaisiin voisi ottaa yhteyttä mieltä askarruttavissa asioissa.
– Ennen järjestelykeskuksen perustamista kaupunkilaisilla oli epätietoisuutta siitä, mihin minä olen yhteydessä, kun täällä kulkee tällaisia ihmisiä. En tiedä mihin he menevät ja onko heillä hätä? Siihen toivottiin konkreettisempaa infopistettä tai joku muu numero kuin 112, johon voisi soittaa, sanoo Vaasan yliopiston tutkija Alisa Puustinen.
Torniolaiset myös halusivat aitoja tilaisuuksia kohdata turvapaikanhakijoita.
– Kaivattiin enemmän aitoa kohtaamista ja kohtaamispaikkoja ja siten, että se ei olisi pelkästään kantasuomalaisista lähtöisin, vaan myös turvapaikanhakijat voisivat lähteä tekemään vaikka siivoustalkoita. Siihen liittyen toivottiin, että byrokratia vähenisi, että mahdollistuisi tällainen spontaani toiminta, toteaa dosentti Harri Raisio.
Tilaisuudessa nousi esiin myös puolueettoman ja asiallisen tiedon välitys, joka koettiin puutteelliseksi. Torniolaisten mielestä osa mediassa olleista tiedoista oli värittynyttä.
– Tietoa tuli valtavasti, mutta kaivattiin faktuaalista tietoa ja ihan määrittelyä, mikä se turvapaikanhakija on tai mikä se pakolainen on. Kuinka ne prosessit etenevät ja mitä haasteita ja mitä mahdollisuuksia tähän liittyy, kertoo Raisio.
Puustisen mukaan järjestelykeskuksen perustamisen jälkeen pelko, ennakkoluulot ja epätietoisuus hälventyivät kaupunkilaisissa.
– Vilpittömästi voin sanoa että kaikki oli sitä mieltä, että viranomaisten toiminta meni aivan loistavasti. Sanottiin, että me ollaan ylpeitä siitä, miten me onnistuttiin Torniossa ja Suomessa järjestämään tämä asia, Puustinen ynnää keskustelijoiden tunnelmia.
Tornion tilaisuuden tarkoituksena oli tuottaa tietoa viranomaisten toiminnan kehittämiseksi jatkossa. Torniolaisten kokemuksista ja tilaisuudessa syntyneistä ideoista tehdään ensin yhteenveto, joka menee eri viranomaisille ja päättäjille.
– Siihen kerätään vastineita. Myöhemmässä vaiheessa tehdään kunnon tutkimusraportti ja tieteellisiä artikkeleita. Tällä haetaan aitoa vaikuttavuutta ja pyritään kehittämään demokratiaa siihen suuntaan, että tulisi se kokemus, että nyt pääsee aidosti vaikuttamaan, Raisio selventää.
Korkein hallinto-oikeus on pääosin hylännyt Metsä-Groupin Kemin sellutehtaan valituksen ympäristöluvassa olevista haisevien rikkiyhdisteiden päästöjen raja-arvoista.
Yhtiö valitti sitovista raja-arvoista, koska sen mukaan nykyiset raja-arvot olisivat riittäneet. Tehtaan ympäristöluvassa on jo rajat TRS-yhdisteiden käsittelyasteelle, joita yhtiö esitti täydennettävän kuukausitasolle asetetuilla rajoilla pitoisuuksille.
– Haisevat rikkiyhdisteet poltetaan soodakattilassa tai meesauunissa pois normaalisti osana prosessia. Ympäristöluvassa on jo määritelty minimit tälle käsittelyasteelle, sanoo ympäristöpäällikkö Anna Riikka Nickull Metsä Groupilta.
Yhtiön mukaan savukaasujen käsittelyssä voi tulla esimerkiksi laitosten ylös- tai alasajon yhteydessä tai ennakoimattomissa toimintahäiriöissä tilanteita, joissa savukaasujen TRS- eli haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuus voi nousta yli raja-arvojen.
Nämä ylitykset on aina raportoitava viranomaisille.
Aiemmin Metsä Fibrellä oli ohjeelliset raja-arvot hajupäästöille, mutta uudessa luvassa rajat ovat sitovat. KHO korotti rajaa hieman, mutta piti sitovuuden voimassa.
Sangen Oy:n osakeanti on kerännyt Tornion Panimolle jo 501 500 euroa.
– Olemme tosi tyytyväisiä tilanteeseen. Hyvä tilanne saattaa joltain osin helpottaa ja nopeuttaa aikataulujamme. Tämä mahdollistaa muun muassa kahden tuotantolinjan rakentamisen, iloitsee Sangenin myynnistä ja PR:stä vastaava Outi Forstén.
Forsténin mukaan kaksi tuotantolinjaa tekee Tornion panimosta suhteellisen ison pienpanimon.
– Arviolta tulemme olemaan silloin 3-4 suurin pienpanimo Suomessa.
Osakeantia on jäljellä toukokuun loppuun asti.
– Uskon, että osakeannissa otetaan vielä loppukiri, Forstén sanoo.
Torniossa uuden panimon laitteistoja asennetaan ja tuotanto aiotaan saada käyntiin heinäkuussa.
Tornio on menettänyt viime vuosina useita satoja työpaikkoja. Viimeisimpänä huonoja uutisia kertoi teräsyhtiö Outokumpu, joka tällä viikolla ilmoitti vähentävänsä Tornion tehtaasta 74 toimihenkilöä.
Kaupunkia koeteltiin myös maaliskuussa, kun vaatevalmistaja Nanso kertoi sulkevansa Tornion sukkatehtaan, josta työnsä menettää 104 ihmistä.
Torniossa ei kuitenkaan vaivuta epätoivoon. Nansolaisille suunnitellaan koulutusta TE-toimiston ja työnantajan yhteistyönä. Uuteen ammattiin kouluttautuminen on herättänyt kiinnostusta.
– Varmaan osin johtuu siitä, että se tilanne on ikään kuin ollut päällä aika monta vuotta. Ihmiset ovat myös henkisesti valmistautuneet siihen, että uuden työn löytyminen edellyttää koulutukseen lähtemistä, pohtii Lapin työ- ja elinkeinotoimiston palvelujohtaja Tero Hyttinen.
Outokummun korkeasti koulutetuille toimihenkilöille uudelleenkoulutus ei ole yhtä suuri haaste kuin nansolaisille, mutta työpaikan löytyminen Meri-Lapista voi olla vaikeaa.
– Se voi tarkoittaa, että ihmiset joutuvat muuttamaan kauemmas työn perässä. Tämän hetken näkymien mukaan paikallisesti tälle osaamiselle ei ole välttämättä hirvittävää kysyntää, Hyttinen toteaa.
Työpaikkoja katosi myös muun muassa viime syksynä, kun Lappli-talotehdas päätti lopettaa elementtitalojen valmistuksen Torniossa. Outokumpu on parin viime vuoden sisällä vähentänyt väkeään jo yli 200 henkilöllä. Myös koulutuksesta on hävinnyt työpaikkoja.
Torniossa ei kuitenkaan pelätä väestökatoa ja kaupunkiin on myös perustettu uusia yrityksiä.
– Itse asiassa meillä on aika hyvin pysynyt väestöluvut samana ja meillehän on tullut paljon pienempiä työpaikkoja. Uusia yrityksiä perustetaan eniten koko Meri-Lapissa. Viime vuonnakin taisi olla noin sata yritystä, mitä tänne perustettiin, sanoo kaupunginjohtaja Timo Nousiainen.
Torniossa iltakuuden jälkeen tapahtuneessa henkilöauton ja moottoripyörän yhteentörmäyksessä on menehtynyt kaksi henkilöä.
Kolari tapahtui Oulun poliisin mukaan Viidankadun ja Kemintien risteyksessä, Tornion Teboilin huoltoaseman kohdalla.
– Lapin poliisi selvittää onnettomuuden syytä, keli on hyvä, joten sen piikkiin kolaria tuskin voi pistää, sanoo keskuspäivystäjä, vanhempi konstaapeli Tommi Tikka Oulusta.
Lapin ammattikorkeakoulusta toukokuussa 2016 valmistuneet:
Agrologi (AMK): Mäkelä Markus Rovaniemi.
Fysioterapeutti (AMK): Peuhkurinen Meri Rovaniemi.
Geronomi (AMK): Kaikkonen Johanna Oulu, Kallio Anna-Leena Oulu, Korpi Maija Tornio, Myllynen Anna Kemi, Piirainen Kirsi-Maarit Oulu, Varrio Monika Kemi.
Insinööri (AMK): Alviola Antti Rovaniemi, Brax Ville-Petteri Ylivieska, Enbuske Antti Rovaniemi, Eskelinen Hannu Raahe, Granroth Irina Kemi, Haaraniemi Niko Rovaniemi, Harjuautti Jenna-Mari Posio, Heikkinen Jari Oulu, Heikkuri Marko Kemi, Heiskanen Jukka-Pekka Kemi, Hiltunen Päivi Rovaniemi, Hinkkainen Pekka Oulu, Holm Juha-Pekka Rovaniemi, Huhtaniska Janne Kempele, Juujärvi Janne Helsinki, Juusola Sami Rovaniemi, Kan Valerii Venäjä, Karjalainen Mika Nurmes, Kauppinen Juhani Kolari, Kopakka Kalle Alavieska, Korpela Toni Oulu, Kuivalainen Mirva Rovaniemi, Laitinen Ville Oulu, Leppänen Samu Pello, Luukkonen Risto Keminmaa, Mononen Heidi Kemi, Mäkimurto Petri Rovaniemi, Niskala Samuli Rovaniemi, Nopanen Kaisa Rovaniemi, Ollila Mauri Kemi, Paananen Anu Sonkajärvi, Paljakka Joonas Pello, Pelimanni Markku Keminmaa, Penttilä Laura Kaustinen, Pulsa Mikko Rovaniemi, Rinta Matias Isokyrö, Ronkainen Jarkko Rovaniemi, Sainio Antti Rovaniemi, Salmirinne Niko Rovaniemi, Seppälä Marko Rovaniemi, Shabunin Ivan Venäjä, Suopajärvi Tuomas Rovaniemi, Takala Risto Rovaniemi, Tapio Juho Rovaniemi, Termonen Jani-Petteri Oulu, Tervashonka Tuomas Rovaniemi, Teräs Toni Kemi, Vaarala Roosa Rovaniemi, Vähänen Jesse Keminmaa, Välitalo Henna Rovaniemi, Ylitolonen Niko Rovaniemi, Äärelä Teemu Sodankylä.
Insinööri (ylempi AMK): Sirkkala Kimmo Rovaniemi, Sorvisto Erika Tornio.
Kuvataiteilija (AMK): Eronen Rami Tornio, Holmström Leena Oulu, Koskela Leena Helsinki, Siiki Vilma Helsinki.
Liikunnanohjaaja (AMK): Autio Tiina Rovaniemi, Kivinen Joonas Kaustinen, Pasula Jani Rovaniemi-
Medianomi (AMK): Aho Katriina Tornio, Hanki Essi Pälkäne, Helminen Tommi Vaasa, Hietakangas Sofia Kauhajoki, Hiltunen Sami Kemi, Hyvälä Tiia Oulu, Kärki Joonas Tornio, Lepistö Jyrki Helsinki, Lilja Jussi Tornio, Marjala Meri Rovaniemi, Melaluoto Saara Tornio, Nuortimo Joni Helsinki, Pulkkinen Atte Helsinki, Puomila Tuija Pälkäne, Vaaraniemi Jasmina Tornio.
Metsätalousinsinööri (AMK): Annala Anne Rovaniemi, Harjukelo Janne Posio, Illikainen Antti Sotkamo, Jokikokko Heikki Pudasjärvi, Säkkinen Riina Rovaniemi, Väyrynen Vili-Petteri Sodankylä.
Restonomi (AMK): Ihalainen Henna Rovaniemi, Oinas Niina Tervola, Pitkänen Niina Rovaniemi, Ylitulkkila Jenni Tornio.
Sairaanhoitaja (AMK): Alamäki Jenni Tornio, Alaraappana Mikael Kemi, Haataja-Posio Riitta Oulu, Haavikko Jenni Rovaniemi, Halme Johanna Oulu, Halminen Marjut Rovaniemi, Halonen Arja Kemijärvi, Hanhela Mari Rovaniemi, Hattukangas Kirsi Rovaniemi, Helenius Mira Tornio, Hiltunen Eveliina Kuopio, Hopeakivi Milla Oulu, Janhunen Anna Oulu, Juotasniemi Anne-Mari Rovaniemi, Juutinen Tanja Kemi, Kaikkonen Johanna Rovaniemi, Kaikkonen Katja Ii, Kalliokoski Kati Rovaniemi, Keisu Sonja Tornio, Keskitalo Maarit Oulu, Kiviranta Minna Oulu, Koivuranta Laura Rovaniemi, Kuru Piia Rovaniemi, Laakso Minna Keminmaa, Lahtinen Miia-Marjut Tornio, Laivamaa Salla Ranua, Lasala Teija Pudasjärvi, Liikkanen Outi Rovaniemi, Luoto Piia-Riikka Oulu, Maaninka Kaisa Kuusamo, Maijala Kati Helsinki, Mustonen Kristiina Rovaniemi, Määttä Jonna Kemi, Määttä Sara Kemi, Nätti Oili Ranua, Ojanen Laura Rovaniemi, Ollila Kristiina Rovaniemi, Papinaho Miia Kuusamo, Parikka Janne Rovaniemi, Pentti Marika Rovaniemi, Piekkari Maria Tornio, Posti Salla-Mari Keminmaa, Raappana Anne-Maija Tornio, Riihiaho Tuija Kuusamo, Rissanen Anneka Kemi, Ruokangas Nicole Rovaniemi, Rytkönen Anna-Riikka Kemi, Räisänen Eeva Rovaniemi, Salmi Maritta Muhos, Saukko Heli Sodankylä, Saukko Maria Kemi, Särkelä Soile Rovaniemi, Tervonen Maria Rovaniemi, Teurajärvi Johanna Kolari, Tolonen Kaija Liminka, Torvikoski-Yli-Tokola Elina Liminka, Vammavaara Hanna-Mari Kemi, Vehnämaa Sari Oulu, Viitasaari Hanna Rovaniemi, Viittanen Minna Muhos, Vuollo Vilma-Liina Oulu, Vähä Heidi Tornio.
Sosionomi (AMK): Berg Jussi-Esko Tornio, Hinkula Titta Raahe, Hongisto Marika Oulu, Jäärni Päivi Kemi, Kaarlela Eija Ylivieska, Kajula Anni Oulu, Kinnunen Nina Tornio, Korhonen Irene Kittilä, Kyllönen Jussi Oulu, Lohi Eeva Oulu, Nakkula Annika Kemi, Niemi Sari Rovaniemi, Paloniemi Tuula Oulu, Papinaho Terhi Oulu, Piuva Sanna Rovaniemi, Rissanen Hanna Oulu, Salminen Eelis Oulu, Salonen Johanna Tornio, Salovaara Tanja Sodankylä, Sarajärvi Riikka Rovaniemi, Seppänen Kati Muhos, Sihvonen Aino Oulu, Taskila Vappu Kempele, Tiri Annika Oulu, Viljamaa Jenni Kemi.
Terveydenhoitaja (AMK): Alatalo Satu Rovaniemi, Holma Pinja Oulu, Huttunen Emmilotta Tornio, Jussila Aili Rovaniemi, Kemppainen Anna Oulu, Keskimaunu Sanna Keminmaa, Knuuttila Sara Seinäjoki, Koskelo Heidi Rovaniemi, Kuosmanen Laura Ranua, Kurttila Sanna Ii, Laiti Eeva-Maria Rovaniemi, Leinonen Henna Oulu, Lohi Anna-Mari Rovaniemi, Lämsä Kaisa Ii, Miettunen Laura Ii, Pahkala Riikka Rovaniemi, Partala Kati Kemi, Pohjanen Minna Tornio, Pätsi Emilia Keminmaa, Rautio Nana Oulu, Suopanki Hanna-Mari Oulu, Talman Nina Oulu, Talvitie Leena Rovaniemi, Törmänen Marianne Sodankylä, Uurtamo Mari Oulu, Vallo Rita Keminmaa, Vanhatalo Heli Kemi, Veikanmaa Sini Sodankylä, Ylikärppä Hanna Kemi.
Terveydenhoitaja (ylempi AMK): Vaara Soila Sodankylä.
Tradenomi (AMK): Aina Oluwasegun Espoo, Alamäki Rami Haaparanta, Alatalo Päivi Kemijärvi, Guo Liuxia Kiina, Hanhela Sari Oulu, Hirvioja Kirsi Rovaniemi, Hu Mi Tornio, Jokinen Sanna Yhdysvallat, Jyrkäs Essi Kemi, Kyllönen Jyri Kemi, Kimeli Charity Espoo, Li Jiaying Tornio, Liu Binger Tornio, Lohiniva Pekka Rovaniemi, Matilainen Sari Kuopio, Mursu Kai Rovaniemi, Mäkitalo Jani Kittilä, Niskanen Saila-Maria Tornio, Ollila Maria Muonio, Piri Tommi Tornio, Salmivuori Eveliina Rovaniemi, Rae-Juntunen Miia Kemi, Tran Thi Rovaniemi, Tryyki Jaakko Tornio, Vaarala Taneli Rovaniemi.
Tradenomi (ylempi AMK): Sarkkinen Salla Oulu, Suuronen Katri Haaparanta, Tiermas Tiina Rovaniemi.
Vesivoimayhtiö Kemijoki Oy aloittaa ison ruoppausurakan Kemijoella Tervolan ja Louen välillä. Joen perkuu maksaa viisi miljoonaa euroa ja maata kaivetaan noin 200 000 kuutiota. Perkausmaat käytetään rantojen suojaukseen.
– Kaikkiaan kaivetaan kuudesta kohtaa noin kymmenen kilometrin pätkältä, kertoo Kemijoki Oy:n pato- ja maanrakennuspäällikkö Marko Talvensaari.
Kaivuutyöt alkavat kesäkuun alussa ja kestävät lokakuun puoliväliin asti.
Jokiyhtiön tarkoituksena on nostaa Ossauskosken voimalaitoksen tehoja.
– Kaivamme sellaisista paikoista, jotka ovat talvisin sulana, koska ne muodostavat suppojäätä. Tavoitteena on saada aikaan vahvempi jääpeite ja laskea vedenpintaa, mikä estäisi Ossauskosken tehojen hävikin, Talvensaari kertoo.
Roskakatos tuhoutui torstai-iltana tulipalossa Tornion Putaalla.
Noin 30 neliöisen roskakatoksen palo oli niin raju, että lähistöllä olevasta rivitalosta rikkoutui ikkunoita.
Pelastuslaitos sai estettyä rivitalon syttymisen. Palossa vältyttiin henkilövahingoilta.
Poliisi tutkii palon syttymissyytä.
Asiasta kertoo perussuomalaisten Lapin piirin puheenjohtaja Matti Torvinen.
Torvisen mukaan puolueen sääntöjen vastainen toiminta ja oman yhteisön loukkaamiset ovat periaatteessa syy Sainmaan erottamiseen. Puoluehallitus kuuli Sainmaata ennen erottamista, Torvinen kertoo.
– Puolue on katsonut hänet sopimattomaksi olemaan perussuomalaiset puolueen jäsen, Torvinen toteaa.
Sainmaan erottamisen vahvistaa perussuomalaisten puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalo. Poutsalo kertoo, että perusteena oli puoluetta vahingoittanut toiminta.
Sainmaa sanoo, että hän ei ole saanut virallista tietoa erottamisesta. Hän on omien sanojensa mukaan itse eronnut puolueesta.
Tornion Tullin asiakaspalvelua rajoitetaan, koska pääosa tullin palveluista on sähköisiä ja suurin osa asiakkaista käyttää niitä. Loput tiskiasioinnin palvelutarpeista on mahdollista hoitaa vaihtoehtoisilla asiointitavoilla, kerrotaan Tullin tiedotteessa.
Tornion lisäksi asiakaspalvelua supistetaan kesäkuun alusta alkaen Hangossa, Porissa ja Turussa. Maaliskuussa tulli rajoitti seitsemän toimipisteen asiakaspalvelun yhteen päivään viikossa.
Lisäksi Tulli kertoo lakkauttavansa Hakkilan asiakaspalvelupisteen Vantaalla.
Tullin mukaan kaikille henkilöille, jotka työskentelevät asiakaspalvelutehtävissä Torniossa, Hakkilassa, Hangossa, Porissa ja Turussa, on löydetty korvaavaa työtä oman työssäkäyntialueen sisältä tai vaihtoehtoisesti uusia tehtävämahdollisuuksia Tullissa.
Tornion torstai-iltaista roskakatospaloa epäillään tahallaan sytytetyksi. Poliisi on ottanut palopaikan läheisyydestä kiinni epäillyn tekijän, 52- vuotiaan torniolaisen miehen.
Samassa pihapiirissä on palanut roskakatoksia aiemminkin, viimeksi tammikuussa 2016.
Länsipohjankadulla sytytettiin torstai-iltana roskakatos palamaan ja palo oli niin raju, että lähistöllä olevasta rivitalosta halkesi ikkunoita ja maalipinta kupli kovasta kuumuudesta johtuen.
Pelastuslaitos sai estettyä rivitalon syttymisen. Palossa vältyttiin henkilövahingoilta.
